Säätösauva heilahti, imperiumi luhistui
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus huhtikuun 1986 lopulla on sukupolvikokemus, joka vaikutti välittömästi ja jonka vaikutukset tuntuvat yhä.
Se saastutti maata asuinkelvottomaksi, tappoi ja sairastutti ihmisiä ja pakotti suuria ihmisjoukkoja jättämään kotinsa.
Se herätti konkreettisesti pelon ydinvoimaa kohtaan ja on johtanut pitkäkestoisiin ydinvoiman vastaisiin mielenosoituksiin ja vaikuttanut energiaratkaisuihin.
Se kiihdytti Neuvostoliiton hajoamista.
Ukrainalais-yhdysvaltalainen historioitsija Serhii Plokhy yhdistää teoksessaan Tšernobyl – Ydinkatastrofin historia (suom. Seppo Raudaskoski, Otava 2020) yksittäisten henkilöiden mikrohistorian maailman pinta-alalla mitattuna suurimman valtion tuhoon.
Plokhy, jonka aiempaan tuotantoon kuuluvat muiden muassa teokset Neuvostoliiton synnystä ja sen vastapainoksi viimeisistä päivistä sekä useita Ukrainan historiaa käsitteleviä teoksia, kuvaa teoksessaan hyytävästi yksittäisten toimijoiden kautta epäterveen imperiumin toimintatapoja, jotka osaltaan johtivat katastrofiin ja osaltaan syvensivät sitä.
Hän rakentaa kohtauksia ja vie ydinvoimalan tuhon keskelle ukrainalaisten arkea. Hän kohdistaa huomionsa milloin ydinvoimalan liepeillä kalastaneisiin miehiin, milloin sammutustöitä tehneisiin palomiehiin, milloin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriin Mihail Gorbatšoviin.
Nyttemmin Tšernobylistä ja sen lähialueista on tullut jonkinmoinen seikkailumatkakohde. Itsekin kävin aivan vuosituhannen ensimmäisinä vuosina kokemassa pelonsekaista ihmettelyä Valko-Venäjän ja Ukrainan rajaseudulla; juuri Valko-Venäjä kärsi ydinkatastrofista suhteessa eniten.
Länsimaisten jännityksen etsijöiden ja kommunismin kauhistelijoiden turvalliseksi matkakohteeksi päätymisen lisäksi Tšernobyl on tullut viime vuosien uutisiin uuden suojakuoren rakentamisen myötä. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtama hanke viivästyi ja muuttui kalliiksi niin kuin ydinvoimaloihin liittyvillä hankkeilla tuntuu olevan tapana.
Plokhy vertaa länsimaisten rahoittajien ja Ukrainan suhdetta perheeseen, jossa teini lupaa käyttäytyä kunnolla, kunhan vain saa suurempaa viikkorahaa.
Mekanismi uhkaa oikeastaan kaikkialla, missä valtion sisällä tapahtuvalla toiminnalla on valtakunnan rajat ylittäviä vaikutuksia.
