Virtuaalikirjamessut paljastavat, mikä messuilussa on tärkeää
Jos tämä olisi normaali vuosi, kustantamoiden, kirjakauppojen ja kirja-alan yhdistysten työntekijät parveilisivat Helsingin messukeskuksessa rakentelemassa osastojaan huomenna avautuvia Helsingin kirjamessuja varten.
Kirjailijat varailisivat junalippuja, lentokoneet kuljettaisivat kansainvälisiä tähtiä vierailulle kauniiseen pääkaupunkiimme.
Messukävijät rinkuloisivat ohjelmalehtisestä itseään kiinnostavia ohjelmanumeroita ja viestittelisivät ystävilleen: ”Nähdäänkö Senaatintorilla vähän ennen Tuuve Aron esiintymistä?”
Tämä vuosi ei ole normaali vuosi. Koronapandemia perui kirjamessut.
Ollaksemme tarkkoja suomalaisista syksyn kirjamessuista vain Jyväskylän kirjamessut peruttiin. Turun ja Tampereen tapahtumia ei peruttu, vaan niitä siirrettiin vuodella eteenpäin. Helsingin kirjamessut taas on siirretty verkkoon.
Tampereen ja Turun messujärjestäjien ilmeisesti humoristiseksi tarkoitettu ilmoitus messujen ”siirtämisestä” tuskin naurattaa järin paljon niitä pieniä kustantamoita, joille messut ovat tärkeä myyntikanava.
Lomautettujen työntekijöidenkään suupielet tuskin kääntyvät ylöspäin nokkelasta sanavalinnasta. Eikä vuoden 2020 kirjoilla ole asiaa syksyllä 2021 järjestettäville messuille, vaikka niiden kuinka uskoteltaisiin olevan vuoden 2020 messut, jotka vain satutaan järjestämään syksyllä 2021.
Helsingin kirjamessut sen sijaan luo vakavissaan uutta tapaa järjestää kirjamessutapahtuma.
Kirjailijoita on rampannut viime viikosta alkaen Helsingin messukeskuksessa, jossa on nauhoitettu lavahaastatteluja. Sama jatkuu messujen varsinaisena tapahtuma-aikana torstaista sunnuntaihin, jolloin Messukeskuksen lavoilla verkkoon tehdään suoria ohjelmanumeroita.
Messuorganisaatio opastaa esiintyjiä, jotta korona-ajan suorat liukuhihnahaastattelut sujuvat: ”Saavuthan paikalle tuntia ennen esiintymisaikaasi.”, ”Tarjoamme esiintyjille kahvia ja teetä, muut kahvilatuotteet ovat vapaasti ostettavissa.”, ”Otathan lavalle vesipullon- ja lasin mukaasi odotustilasta.”, ”Tuothan mukanasi keskustelussa käsiteltävän kirjan. Lavalla on pöytä kirjaa varten.”
Ohjelma on runsas: kolmella messulavalla esiintyy messujen tiedotteen mukaan yli 400 esiintyjää. Messuohjelman seuraamiseen tarvitaan pääsylippu. Koko ohjelman suorana ja tallenteina marraskuun 8. päivään asti tallenteina sisältävä lippu maksaa 17 euroa. Viime vuoden messutapahtumaan ovelta ostettu aikuisten kertalippu maksoi 19 euroa ja kokoaikalippu 34 euroa.
Messutapahtuma on kuitenkin myös ja paljon muuta kuin lavaohjelma. Messuilla hypistellään kirjoja, hullaannutaan messutarjouksista, istahdetaan kahville kaverin kanssa, törmätään sattumalta tuttuun, jonka kanssa ei ole tavattu sitten edellisvuoden messujen.
Näistä ulottuvuuksista verkkotapahtuma pystyy tarjoamaan osan mutta vain osan.
Näytteilleasettajat ovat pystyttäneet virtuaalikirjamessuille omia osastojaan. Osallistujat pääsevät nauttimaan messutarjouksista. Livehaastatteluihin saa luotua interaktiivisuutta.
Sen sijaan satunnaiset kohtaamiset, yllättävät löydöt ja ajatustenvaihto toisten messukävijöiden kanssa eivät verkossa oikein onnistu. Mahtaako livetapahtuman ympärille syntyä aktiivista kommentointia vaikkapa Twitterissä niin kuin urheilutapahtumien tai A-Studion yhteydessä? Tuskin.
Virtuaalimessukokemus on väistämättä erilainen kuin fyysinen pakkautuminen messukeskukseen.
Verkkotapahtumassa on ehdottomia hyötyjä verrattuna siihen, että kävijä joutuisi tarpomaan loskan halki Helsingin Pasilaan, jonottamaan naulakolle, tukahtumaan tungokseen ja säntäämään lavalle, jotta saisi istumapaikan. Verkkoulottuvuuden on helppo povata vakiintuvan osaksi messutapahtumia sittenkin, kun niitä järjestetään taas fyysisesti.
Helsingin kirjamessut verkossa on kiinnostava monesta syystä. Tapahtuma näyttää kävijöille ja järjestäjille, mitkä seikat messuilussa ovat tärkeitä, rahan ja vaivan arvoisia.