Otava osti Atenan – mitä tapahtuu Siltalalle ja Teokselle?
Suomalainen kirjankustantaminen on viime vuosina keskittynyt poikkeuksellisen kovaa vauhtia, kun Otava ja Werner Söderström Osakeyhtiö ovat rinta rinnan ostaneet pienempiä kustantamoita. Viimeksi tänään kerrottiin Otavan ostaneen jyväskyläläisen Atenan. Alkuvuonna Otava osti perinteikkään hämeenlinnalaiskustantamon Kariston.
Atena on viime vuosina tehnyt parin miljoonan euron liikevaihdolla selvästi positiivista tulosta. Kustantamolla on omaleimainen ja erottuva profiili.
Atenalla on ollut poikkeuksellista taitoa löytää nousevia trendejä ennen muita. Taannoin kustantamo takoi tulosta hiteiksi nousseilla aikuisten värityskirjoilla, pari vuotta sitten hiteiksi nousi ruotsalaisen Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni jatko-osineen. Kustantamon vahvuus on tuntunut olevan erityisesti kansainvälisten tietokirjojen poimimisessa.
Atenan pääomistaja oli Svenska folkskolans vänner -yhdistys, ja sen hallituksen puheenjohtajana toimi Akateemisen kirjakaupan johtajan paikalta eläköitynyt Stig-Björn Nyberg.
”Moni asia on myllerryksessä kirjamaailmassa. Siksi tästä eteenpäin on hyvä jatkaa osana vakaata ja arvostettua kirjakonsernia”, Atenan toimitusjohtaja Ville Rauvola sanoi yrityskauppatiedotteessa.
Otavan Karisto-kauppojen yhteydessä puhuttiin äänikirjamarkkinoiden vaatimista panostuksista, ja Otava onkin ryhtynyt tuottamaan Kariston valikoimaa aktiivisesti äänikirjoiksi. Pelkästään äänikirjojen tuotantokustannukset eivät kuitenkaan missään nimessä ole yrityskauppabuumin takana.
Suomessa kirjamyynti on edennyt koronavuotena hyvin. Painettujen kirjojen myynti on laskenut hieman, mutta varsinkin äänikirjojen kovasti kasvanut myynti on saanut kustannusalan luvut plussalle.
Tilanne on paljon parempi kuin monessa muussa maassa, jossa uutuusnimikkeiden julkaisemista on lykätty ja kustantamot ovat lomauttaneet henkilökuntaansa.
Itsenäisten keskisuurten kustantamoiden määrä on yrityskauppojen myötä laskenut. Kariston ja Atenan lisäksi Otava on ostanut muiden muassa Nemon ja Moreenin.
Werner Söderström Osakeyhtiöön kuuluvat pääbrändien WSOY:n ja Tammen lisäksi viimeaikaisista hankinnoista esimerkiksi Bazar ja nuorten aikuisten kohderyhmään erikoistunut Kosmos.
Gummerus puolestaan päätyi osaksi ääni- ja e-kirjojen kuukausimaksupalveluyhtiötä Storyteliä.
Kaunokirjallisesti merkittäviä – ja kokoaan suurempia – keskisuuria kustantamoita ovat etenkin Teos ja Siltala, jotka kumpikin syntyivät suuren kustantamon keskeisten tekijöiden ryhdyttyä itsenäisiksi yrittäjiksi.
Teoksen juuret ovat Tammessa, josta uuteen kustantamoon lähtivät kustannuspäällikkö Silja Hiidenheimo ja kustannustoimittaja Antti Kasper. Hiidenheimo menehtyi vuoden 2015 alussa, Antti Kasper taas on jo pitkää ollut Otavassa, nykyisin kaunokirjallisuuden kustannusjohtajan paikalla.
Siltalan veljekset Touko ja Aleksi olivat ennen yrittäjiksi ryhtymistään WSOY:n pomopaikoilla, Touko Siltala yhtiön kirjallisena johtajana.
Teos on kyntänyt pahasti tappiolla vuodesta toiseen. Kustantamon pääomistajan Niklas Herlinin kuoleman jälkeen kustantamon tulevaisuudesta on liikkunut arvailuja. Herlin lahjoitti omistamansa 55 prosenttia Teoksen osakkeista Koneen Säätiölle, joka ei kuitenkaan harkinnan jälkeen ottanut niitä vastaan.
Siltala teki vuonna 2018 loistotuloksen Kari Hotakaisen Kimi Räikkös -kirjan avulla. Muutenkin se on ollut Teosta paremmassa talouskunnossa.
Jonkinlaisen sukupolvenvaihdoksen merkkejä lienee ilmassa, sillä kustantamon toimitusjohtajana työskennellyt Touko Siltala (s. 1957) lopetti tänään toimitusjohtajan tehtävässä. Siltalan uusi toimitusjohtaja on aiemmin yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastannut Arto Forstén.
Suomen Kuvalehteä julkaiseva Otavamedia kuuluu Otava-konserniin samoin kuin kirjankustantamo Otava. Kirjoittajan viimeisimpien teosten kustantajat ovat Werner Söderström Osakeyhtiöön kuuluvat Tammi ja WSOY.