Runeberg-raadin statement: Suomessa ei kirjoiteta vain pertsaa
Runeberg-kirjallisuuspalkinto on toisinaan profiloitunut Finlandia-palkinnon antiteesiksi: esiin on nostettu leimallisesti eri teoksia kuin Finlandia-kuusikkoon. Erottautumiseen antaa hyvän mahdollisuuden jo se, että Runebergistä kilpailevat paitsi romaanit myös lyhytproosa, lyriikka, esseet, aforismit – ylipäätään kaunokirjallisuus.
Paitsi ei tietenkään lasten- ja nuortenkirjallisuus, jolle on perustettu ilahduttavasti oma Runeberg-palkintonsa.
Eipä Runeberg-raati kuitenkaan koskaan ole tehnyt niin provokatorista ja Finlandia-ehdokkaiden käänteiseksi kuvaksi asettuvaa listaa kuin tänä vuonna.
Se on hyvä niin.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokaslistalle päätyi tänä vuonna perinteisiä romaaneja. Useissa kerronta on lineaarista, juoni vetää ja kieli työntää.
Runeberg-palkintoraati julkisti kahdeksantoista teoksen mittaisen ”pitkän listan”. Kansainvälisistä kirjallisuuspalkinnosta tuttu käytäntö tarkoittaa sitä, että ensin kerrotaan rajattu mutta edelleen laaja kirjajoukko, josta sama raati myöhemmin valitsee varsinaiset ehdokkaat. Varsinaiset ehdokkaat kerrotaan 12. joulukuuta.
Jo nyt on kuitenkin varmaa, että Runeberg-palkintoa ei tavoittele yksikään romaani, joka on ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Yksikään Finlandia-ehdokas ei nimittäin päässyt edes Runebergin pitkälle listalle.
Kahdeksantoista teoksen listalla korostuu kokeellisuus ja haastavuus. Pontus Purokurun Römaani (Kosmos) julistaa olevansa antiromaani. Markku Paasosen kunnianhimoinen Suurenmoinen huviretki (Teos) liikkuu jossain proosarunon tietämillä. Laura Laakson esikoisromaani Mrs. Milkyway (Aviador) jättää lukijan epävarmaksi.
Ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Kun kommentoin Finlandia-ehdokkaita siihen tapaan, että listalla ei ole yllättäviä kokeellisia teoksia, kyseltiin, mitä siellä olisi voinut olla. Enpä olisi pystynyt laatimaan lähellekään niin pitkää listaa kuin Runeberg-raati on tehnyt.
Eksoottisuuden suosiminen näkyy myös pitkän listan ehdokaskustantamoissa. Siinä missä Otava-konserni (Otava ja Like) sai kolme ehdokasta Finlandia-kisaan, Runebergin pitkällä listalla ei ole yhtään Otavan tai Liken kirjaa. Kahdeksastatoista teoksesta neljä on kirjoitettu ruotsiksi.
Runeberg-ehdokkaat valitsee tällä kertaa kolmijäseninen all female panel Sinikka Vuola (puheenjohtaja), Marissa Mehr ja Julia Tidigs.
Runeberg-palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Se on sanomalehti Uusimaan, Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen Arvostelijain Liiton vuonna 1986 perustama kirjallisuuspalkinto. Taustayhteisöjä ovat myös Finlands svenska författareförening ja Porvoon kaupunki.
Lopullinen palkinnonsaaja julkistetaan ensi vuoden helmikuussa.
Runeberg-palkinnon 2020 pitkä lista:
Ahlgren Emma: När jag var elva visste jag allt (S&S)
Andtbacka Ralf: Potsdamer Platz. En dikt (Förlaget)
Hakkarainen Anna-Kaari: Dioraama (Tammi)
Kivelä Malin: Hjärtat / Sydän (Förlaget / Teos, suom. Laura Jänisniemi)
Laakso Laura: Mrs. Milkyway (Aviador)
Lindstedt Laura: Ystäväni Natalia (Teos)
Matinmikko Maria: Kolkka (Siltala)
Muinonen Maija: sexdeathbabies (Teos)
Niskala Meiju: Sata kirjettä kuolleelle äidille (WSOY)
Paasonen Markku: Suurenmoinen huviretki (Teos)
Purokuru Pontus: Römaani (Kosmos)
Rönkä Antti: Jalat ilmassa (Gummerus)
Saisio Pirkko: Epäröintejä – tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä (Siltala)
Salmela Aki: Eläimen varjo (Tammi)
Salminen Antti: Mir (Poesia)
Slotte Malin: Fia och andra noveller (S&S)
Vartiainen Jyri: Kirous (Teos)
Yli-Juonikas Jaakko: Tahdon murskatappio (Siltala)
Parnassoa kustantava Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin kirjankustantamot Otava ja Like.