Hallitusohjelma lupaa hyvää kirjastoille
Kirjastonkäyttäjät ja kirjastoammattilaiset saavat lukea Antti Rinteen hallitusohjelmaa tyytyväisenä. Huomenna Helsingin keskustakirjastossa Oodissa julkaistava ohjelma lupaa kirjastolaitokselle paljon hyvää. Tuskin julkistuspaikan valintakaan aivan sattumaa on ollut: hallitus haluaa profiloitua kirjasto- ja julkispalvelumyönteiseksi hallitukseksi.
Iltalehden julkaisemassa hallitusohjelmaluonnoksessa kulttuurin osalla puhutaan erityisen paljon juuri kirjastoista. Näin siitä huolimatta, että kirjastopalveluiden tuottaminen on kuntien vastuulla. Valtiolla on kuitenkin käytössään kirjastoja koskevia instrumentteja, käytännössä rahaa.
”Huolehditaan kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuotoisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuurituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä”, lukee Iltalehden julkaisemassa ohjelmaluonnoksessa.
Sanat ”valtion tue tulee olla riittävä” tarkoittaa suoraan kirjastoille kohdennettua rahaa. Erikseen mainitaan niin kirjastoverkko (eli toimitilat ja kirjastoautot) kuin kokoelmatkin, joten rahaa annettaneen lisää molempiin tarkoituksiin. Hankintamäärärahoja kohdennettaneen vähälevikkiseen ja muilla kuin kotimaisilla kielillä tehtyihin kulttuurituotteisiin. Tämä voi tarkoittaa uusia hankintatuen muotoja tai kohdennuksia.
”Tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista”, teksti jatkuu.
Tämä kuulostaa suorilta tuilta tiedekirjallisuuden julkaisijoille, koska se on irrotettu kirjastojen hankintarahoja koskevasta kirjauksesta ja toisaalta saavutettavuuskirjauksesta. Ennen rahahanojen aukeamista ministeriön täytyy päättää tukimekanismi sekä myös määritellä tiedekirjallisuus.
”Parannetaan vähälevikkisen laatukirjallisuuden saavutettavuutta.”
Jo kauan on ollut käytössä valtion kirjastoille suuntaama ostotukijärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden saatavuutta. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea noin 850 000 euroa, ja sillä kirjastot saavat ostaa asiantuntijatoimielinten vähälevikkisiksi laatukirjoiksi määrittelemiä teoksia.
Helpoimmin hallitusohjelmakirjaus toteutuu nostamalla ostotuen euromäärää, jolloin siitä hyötyisivät kirjastot ja välillisesti kustantajat ja viime kädessä myös kirjojen tekijät, mutta se voi tarkoittaa myös jotain kekseliäämpää, sillä myös kaupallinen saavutettavuus on saavutettavuutta.
Viime aikoina kirja-alalla huolta on aiheuttanut kirjakauppaverkoston supistuminen ja kirjakauppojen valikoimien oheneminen. Voisiko hallitus kaavailla tähän jotakin kohdennettua tukea? Tälle spekulaatiolle pontta antaa se, että saavutettavuusvirke on irrallaan kirjastojen valikoimia koskevasta virkkeestä ja niiden väliin on lyöty tiedekirjallisuuden julkaisemista koskeva kohta.
Taiteilijajärjestöt ajoivat hallitusneuvottelulobbauksissaan valtion taiteilija-apurahojen selvää korottamista. Työ on tuottanut tulosta. Hallitusohjelmaluonnoksessa lukee ykskantaan: ”Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa.”
Muotoilu lienee ymmärrettävä niin, että yksittäisten apurahojen euromäärää nostetaan. Koska Iltalehden aineistossa ei ole eurolaskelmia, avoimeksi jää, toteutetaanko yksittäisten apurahojen euromäärän nosto vähentämällä jettavien apurahojen määrää vai nouseeko valtion taiteilija-apurahoihin allokoima euromäärä samaa tahtia yksittäisen apurahan korotuksen kanssa.
Toinen taiteilija- ja kulttuurijärjestöjen lobbauskohde oli kulttuuriprosentti: kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetissa nostettakoon yhteen prosenttiin!
Tämä ei toteutune Antti Rinteen hallituksen aikana, sillä hallitusohjelmassa sanotaan: ”Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin.”
Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen, että viime hallituksen aloittama lukemista edistävä Lukuliike-hanke jatkuu.
Kulttuuria tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen huolena on ollut etenkin Sdp:n esillä pitämä osinkojen viiden prosentin lähdevero, joka koskisi niitä yhteisöjä, jotka eivät tällä hetkellä maksa osingoista veroa. Veron toteuttamista aletaan selvittää.
Taidetta ja tiedettä huojentamaan hallitusohjelmaan on erikseen kirjattu: ”Mahdollisen osinkoveron johdosta tieteen, taiteen, kulttuurin ja liikunnan rahoituksen kokonaistaso ei laske.”
Se, miten tuo käytännössä toteutetaan, jää avoimeksi niin kuin koko lähdeveron toteutuskin vielä tässä vaiheessa.