Mitä pääsiäisenä luetaan?
Ruotsissa pääsiäinen on irtokarkkien ja dekkareiden aikaa. Pääsiäisdekkari, påskdeckare, on vakiintunut käsite, ja pääsiäisen alla ilmestyy poliisiromaaneita, trillerejä ja salapoliisitarinoita, jotka valtaavat bussipysäkkien mainostaulut.
Suomessa pääsiäisdekkari-ilmiö ei ole vakiintunut, vaikka kustantajat ja kirjakauppiaat niin varmasti toivoisivat. Pääsiäisen alla on ilmestynyt joitakin dekkareita, joiden voisi kuvitella sulattavan hyvin mignonmunaähkyä.
Onko pääsiäisenä mitään syytä lukea dekkareita? Eikö pääsiäinen ole erityisen hyvää aikaa lukea sellaista kirjallisuutta, johon ei muulloin jaksa paneutua?
Niin ajattelen, ja samoin näkyvät ajattelevan pääsiäislukusuunnitelmistaan kertovat kirjallisuutta harrastavat tai peräti työkseen tekevät tuttuni.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä, vaan päinvastoin se kertoo yhdestä kulmasta lukemiskulttuurin jakautumisesta. Toisaalla ovat ne, jotka lukevat paljon, toisaalla ne, jotka lukevat mutta harvoin. Jälkimmäisille vapaapäivät ovat luontevaa aikaa lukemiselle, ja tällöin lukeminen kohdistuu niihin kirjoihin, joista puhutaan.
Niin kuvittelen oman elokuvakäyttäytymiseni pohjalta. Kun arjen rutiinit rikkoutuvat, on aikaa ja halua uppoutua sellaiseen, mihin ei arjessa tule paneutuneeksi, ja kun tekee jotain, mitä ei varsinaisesti harrasta, tutustuu siihen, mistä on tullut tietoiseksi tavalla tai toisella. Samalla kun vapaa-aika jakautuu useampien harrastusten kesken, lukeminen ja kirjojen ostaminen kohdistunee entistä enemmän muutamiin nimikkeisiin. Muita nimikkeitä kirjaihmiset tekevät toisilleen.
Mitä pääsiäisenä siis luetaan? Jos luettavaksi nappaa juuri Pulitzerin voittaneen Donna Tarttin Tiklin, pääsiäisenä ei muuta tarvitse tehdäkään. 893-sivuinen romaani painaa kuin puuristi. Monen lukulistalla lienee kevään aikana paljon julkisuutta saanut Tommi Kinnusen kohtauksittain etenevä sukutarina Neljäntienristeys. Olisiko Suomen virallinen pääsiäisdekkari Kari Häkämiehen Nokia-vaikutteinen Erään yhtiön murha vai Erik Axl Sundin paljon hehkutettu Varistyttö?
Häkämiehen romaani on työpöydälläni, mutta pääsiäisenä lukuun menee juuri postista hakemani Michael Lewisin Flashboys, jonka kannen samettilaminointi vaatii hipelöimään suojapaperia. Pyrin malttamaan mieleni, jotta aloitan kirjan vasta pitkäperjantaina.