-30 prosenttia – Näin kirjastoasiointi on muuttunut 2000-luvulla
Vuonna 2002 Suomen yleisissä kirjastoissa oli 36,7 miljoonaa kirjaa. Viime vuonna kirjoja oli 27,4 miljoonaa kappaletta. Se tarkoittaa neljänneksen laskua. Tiedot käyvät ilmi Suomen yleisten kirjastojen tilastoista.
Viime vuonna yleiset kirjastot hankkivat kirjoja 1,6 miljoonaa kappaletta, yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Kappalemäärä on laskenut muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla kahdenkymmenen vuoden takaisesta, mutta kirjojen hankintaan käytetty rahamäärä on noussut 8,5 prosentilla.
Hankintaan käytettyjen rahojen muutos antaa kuitenkin väärän kuvan hankintojen kehityksestä, sillä silloin huomioon ottamatta jää rahan arvon muutos.
Tilastokeskuksen sivuilla olevan rahanarvonmuuntimen mukaan yksi vuoden 2002 euro vastaa 1,38:aa vuoden 2022 euroa. Inflaation huomioon ottaen vuoden 2022 kirjahankintarahat vastaavat 32 miljoonaa nykyeuroa. Näin ollen vertailukelpoiset kirjanhankintarahat ovat pudonneet 20 vuodessa 21 prosentilla.
Otin vertailtavaksi yleisten kirjastojen tilastotietoja vuosilta 2002 ja 2022 eli kahdenkymmenen vuoden aikajänteeltä. Ne osoittavat karusti, että alkaneella vuosisadalla perinteinen kirjastoasiointi on ollut laskusuunnassa.
Esimerkiksi lainaajamäärä on laskenut 29 prosentilla viime vuoden 1,7 miljoonaan. Fyysisten käyntien määrässä on nähty vielä selvästi rajumpi lasku: kun vuonna 2002 kirjastoissa käytiin 66,0 miljoonaa kertaa, viime vuonna käyntejä kertyi 41,1 miljoonaa. Laskua 38 prosenttia.
Näinkin raju pudotus on siinä mielessä yllättävää, että kirjastot ovat aktiivisesti luoneet nahkaansa ja ottaneet roolia tapahtumien järjestämispaikkana, kohtaamispaikkana ja julkisena sisätilana.
Käyntimäärien romahdusta selittänevät muun muassa asioinnin monimuotoistuminen sekä tietenkin myös kirjastojen toimipisteiden väheneminen. Tilastot viittaavat siihen, että lehtilukusalien merkitys on vähentynyt: kirjastossa olevien sanomalehtien määrä on laskenut tarkastelujaksolla 39 ja aikakauslehtien peräti 45 prosenttia.
Sen sijaan kirjastojen aukiolotunnit ovat kasvaneet, mikä selittyy sillä, että tarkasteltava 20 vuoden jakson aikana on lyönyt läpi tapa pitää kirjastoja auki ilman paikalla olevaa henkilökuntaa. Kirjastojen aukiolotuntien määrä on kasvanut peräti 61 prosentilla. Niiden aukiolotuntien, jolloin paikalla on henkilökuntaa, määrä on kuitenkin laskenut 22 prosentilla.
Henkilöstökulut ovat nousseet kahdenkymmenen vuoden aikana tilastojen mukaan 33 prosenttia eli inflaatiokehitystä vähemmän. Henkilöstökulut, viime vuonna reilut 170 miljoonaa euroa, muodostavat noin puolet yleisten kirjastojen kuluista.
Kaikki toimintakulut ovat kuitenkin nousseet 52 prosentilla vuodesta 2002. Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut olivat viime vuonna 341 miljoonaa euroa. Kirjojen hankintaan siitä kului 25 miljoonaa euroa.
Vuoteen 2021 verrattuna kirjastojen asiakas- ja lainamäärät kehittyivät positiiviseen suuntaan, mikä onkin odotustenmukaista, varjostihan vuotta 2021 vielä raskaasti koronapandemia.
Kokonaislainausmäärät kasvoivat 5,7 prosentilla ja lainaajien määrä 5,6 prosentilla. Tapahtumia järjestettiin viime vuonna peräti 58 prosenttia enemmän kuin koronarajoitusten kurittamana vuonna 2021.
Paljon puhetta herättänyt e-kirjojan lainaus pysyi vuonna 2022 samalla tasolla kuin vuonna 2021. E-kirjoja lainattiin yleisistä kirjastoista vajaat 1,6 miljoonaa kertaa.