"Tiedämme, miten hänet hoidellaan" – Toimittajamurhaa selvittänyt YK-raportoija sanoo saudien yrittäneen vaientaa hänet
Uhkailun kerrotaan tapahtuneen kokouksessa, jossa YK:n ihmisoikeustoimiston työntekijät tapasivat saudiviranomaisia ja -diplomaatteja.
”Jollette saa Callamardia kuriin, me tiedämme, miten hänet hoidellaan”.
Näin totesi korkea-arvoinen saudiviranomainen YK:n ihmisoikeustoimiston työntekijöille Genevessä tammikuussa 2020, väittää ranskalainen pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti Agnes Callamard.
Hän toimi tuolloin samassa YK-elimessä laittomien teloituksien erikoisraportoijana. Callamard ei ollut itse läsnä, mutta hänen työtoverinsa kuuntelivat uhkauksia pöyristyneinä.
Callamard oli joutunut saudien hampaisiin johtaessaan YK:n ihmisoikeustoimiston tutkimuksia Saudi-Arabian toteuttamasta toimittaja Jamal Khashoggin paloittelumurhasta.
Hänen kesäkuussa 2019 julkaistu yksityiskohtainen raportti totesi uskottavien todisteiden osoittavan, että murhan suunnittelivat ja määräsivät toteutettavaksi Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman sekä hänen käskyvallassaan olleet korkea-arvoiset saudiviranomaiset.
Raportti määritteli Khashoggin kuoleman ilman oikeudenkäyntiä tapahtuneeksi teloitukseksi ja kansainväliseksi rikokseksi, josta Saudi-Arabia on vastuussa.
Callamard on koko ajan luonnehtinut saudien omia murhatutkimuksia oikeuden irvikuvaksi. Kuukautta ennen saudivaltuuskunnan vierailua hän oli arvostellut kovasanaisesti Saudi-Arabian murhasta langettamia tuomioita näytösoikeudenkäynniksi, josta päätekijät pidettiin erossa. Heidän tilalleen oli valittu vähäpätöisempiä syntipukkeja.
Saudi-Arabia tuomitsi viisi tekoon osallistunutta miestä kuolemaan ja kolme 20 vuoden vankeusrangaistuksiin.
Murhan toteuttajat tuomittiin, mutta sen suunnittelijat ja määrääjät kulkevat vapaina, Callamard tiivisti.
Saudihovia ja etenkin kruununprinssiä näkyvästi kirjoituksissaan arvostellut Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa 2. lokakuuta 2018, jonne hänet oli houkuteltu hakemaan tulevaa avioliittoaan varten tarvitsemaansa avioerotodistusta.
Turkkiin Saudi-Arabiasta lentänyt erikoisryhmä murhasi Khashoggin, paloitteli ruumiin ja hävitti sen.
Saudi-Arabia kiisti aluksi jyrkästi, että Khashoggi olisi edes käynyt konsulaatissa. Lopulta se joutui tunnustamaan tapahtuneen, kun turkkilaiset tiedotusvälineet julkaisivat päivä toisensa jälkeen murhahetkistä uusia nauhoituksia. Turkin tiedustelupalvelun konsulaattiin sijoittamat kuuntelulaitteet olivat rekisteröineet tapahtumia.
Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Amnestyn pääsihteerinä maaliskuun lopussa aloittanut Callamard paljasti saudien uhkailut YK-tehtävänsä läksiäishaastattelussa, jonka hän antoi brittiläiselle The Guardian -lehdelle.
Uhkailu tapahtui Callamardin mukaan kokouksessa, jossa YK:n ihmisoikeustoimiston työntekijät tapasivat vierailevia saudiviranomaisia sekä Genevessä toimivia saudidiplomaatteja.
Aluksi Saudi-Arabiasta vieraillut valtuuskunta arvosteli Callamardin toimintaa ja vihjaili, että hän oli ottanut vastaan lahjuksia Arabian niemimaan pieneltä mutta upporikkaalta öljyvaltiolta Qatarilta.
Kruununprinssi on nostanut Qatarin vihollisekseen, koska siellä toimiva arabimaiden suosituin uutiskanava al-Jazeera arvostelee terävästi hänen huonosti harkittuja ja kehnosti edenneitä ulkopoliittisia hankkeitaan kuten Jemenin sotaa – kuten teki Khashoggi.
Eräs valtuuskunnan jäsenistä sanoi kokouksessa keskustelleensa ”henkilöiden kanssa, jotka ovat valmiita hoitelemaan Callamardin”, ellei YK saisi häntä kuriin eli lopettamaan syytöksiään ja tutkimuksiaan.
Paikallaolijat tulkitsivat tämän suoraksi tappouhkaukseksi, Callamard kertoi The Guardianille. He tekivät välittömästi selväksi saudivaltuuskunnalle, että puheenvuoro oli täysin sopimaton.
Kun YK:n edustajat osoittivat paheksumisensa, muut paikalla olleet saudit yrittivät tyynnytellä heitä ja vakuuttelivat, ettei kommenttia pitäisi ottaa vakavasti.
Muun saudivaltuuskunnan poistuttua huoneesta kokouksen päätyttyä Callamardia uhannut saudiviranomainen kuitenkin jäi paikalle. Hän toisti uhkauksensa vielä kerran samoin sanoin YK:n edustajille.
YK:n ihmisoikeusjärjestön tiedottaja Rupert Colville on vahvistanut Callamardin kertomien yksityiskohtien pitävän paikkansa.
Colvillen mukaan YK:n ihmisoikeustoimisto ilmoitti uhkauksesta sekä Callamardille että maailmanjärjestön johdolle ja turvallisuusviranomaisille.
Guardian kertoo YK:n ottaneen uhkaukset niin vakavasti, että Callamardin kotimaa Ranska nosti asian esille yksityisissä diplomaattisissa keskusteluissa Saudi-Arabian hallinnon kanssa.
Saudi-Arabian virallinen kanta on, että kukaan ei ollut suunnitellut Khashoggin murhaa etukäteen. Se tapahtui vahingossa ja sen teki hallinnosta irrallaan ollut joukko, jolla ei ollut siihen mitään valtuuksia keneltäkään.
Callamard on tyrmännyt väitteet ”äärimmäisen naurettavina”.
Hän on perustellut kantaansa Turkin tiedusteluviranomaisten nauhoituksella, jossa kaksi saudiviranomaista keskustelee, miten Khashoggin ruumis paloiteltaisiin ja kuljetettaisiin pois murhan jälkeen.
Keskustelun kävivät Saudi-Arabian patologien kärkikaartiin kuulunut oikeuslääketieteen tohtori Salah Mohammed Tubaigy sekä maan tiedustelupalvelun erikoisryhmän jäsen Maher Abdulaziz Mutreb jo ennen Khashoggin saapumista konsulaattiin.
Molemmat kuuluivat Saudi-Arabiasta paikalle lennätettyyn viidentoista henkilön murharyhmään. Siihen kuului useita kruununprinssi Mohammedin turvallisuudesta vastaavan ja hänen erikoiskomennuksiaan suorittavan eliittiryhmän työntekijöitä.
Puhelindata osoittaa, että ryhmän johtaja Mutreb kävi kruununprinssin tärkeimmän neuvonantajan Said al-Qahtanin kanssa useita puhelinkeskusteluja ennen murhaa, sen aikana ja jälkeen. Toinen datakooste on näyttänyt, että kruununprinssi lähetti ainakin yksitoista tekstiviestiä al-Qahtanille murhaa edeltäneiden ja seuranneiden tuntien aikana.
”Ruumiin paloittelua ei tehdä hetken mielijohteesta, enkä voi mitenkään uskoa, että ruumiinavauksiin erikoistuneen patologin läsnäolo oli sattumaa. Ja aivan taatusti en usko vahinkoon, jos samainen patologi keskustelee paloittelusta kaksi tuntia ennen kuin sen tekee”, Callamard tyrmäsi saudien perustelut.
Kaiken lisäksi Callamardin uhkaajan väitetään olevan Saudi-Arabian oman ihmisoikeuskomission johtaja Awwad bin Saleh Al-Awwad.
Se on Saudi-Arabian kannalta äärimmäisen kiusallista.
Al-Awwad on saudihovin pitkäaikaisia luottomiehiä, jota on kierrätetty useissa eri tehtävissä valtionhallinnon johtotehtävissä. Ennen nimitystään ihmisoikeuskomission johtoon elokuussa 2019 Al-Awwad toimi kulttuuri- ja tiedotusministerinä ja sitä ennen suurlähettiläänä Saksassa.
Hän oli tiedotusministerinä silloin, kun Khashoggi-kohu oli pahimmillaan. Siten hän osallistui aktiivisesti saudien yrityksiin ensin kiistää ja peitellä murhaa ja sitten pestä kruununprinssi ja hovi puhtaiksi syytöksistä.
The Guardian pyysi Saudi-Arabian Washingtonin-lähetystöltä virallista kommenttia väitteisiin, että Al-Awwad olisi Callamardin uhkaaja. Lähetystö ei vastannut, mutta Al-Awwad julkaisi sarjan tviittejä jossa hän kiisti ”jyrkimmällä mahdollisella tavalla” uhkailleensa Callamardia mitenkään.
Hän esitti, että väite on tehtailtu osana määrätietoisia pyrkimyksiä lyödä lyttyyn ”tärkeää työtä, jota teemme ihmisoikeuksien edistämiseksi Saudi-Arabiassa”.
Järjestön mukaan komission tehtävänä on hämärtää kuvaa Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomuksista ja suunnata huomio niistä muualle.
Al-Awwad kehui tviittisarjassaan, että Saudi-Arabia ”edistää ihmisoikeuksia paraikaa nopeammin kuin mikään muu valtio maailmassa”.
Lähempi tarkastelu kertoo jotain aivan muuta.
Saudien kuningashuone perusti ihmiskomission vuonna 2005 kiillottamaan maansa pahasti tahriutunutta kuvaa ihmisoikeusasioissa.
Komissio esiintyy muodollisesti riippumattomana toimielimenä, mutta on käytännössä täysin saudihovin talutusnarussa, toteaa saudihallinnon arvostelijoihin kuuluva ihmisoikeusjärjestö European Saudi Organisation for Human Rights.
Komission päätehtävänä on hämärtää kuvaa Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomuksista ja suunnata huomio niistä muualle, järjestö korostaa.
Järjestö esittelee raportissaan, miten Saudi-Arabia on käytännössä jatkanut kaikkia ihmisoikeusrikkomuksia, joista se on ilmoittanut luopuvansa ja korjaavansa käytäntönsä YK:n säädösten kanssa. Tämä koskee kidutusta, alaikäisten ja vammaisten teloituksia, tuomittujen ruumiillisia rangaistuksia sekä ihmisoikeusaktivistien summittaisia pidätyksiä ja eristämisiä.
Komissio ylisti saudihovia maaliskuussa 2018 tehdystä lakiuudistuksesta, joka kieltää rikosten tekohetkellä ala-ikäisten kuolemantuomiot. Kun saudihallinto vuosi sen jälkeen teloitti taas kuusi alaikäistä, ihmisoikeuskomissio ei löytänyt teoista huomauttamista.
Vuonna 2016 komissio asettui julkisesti tukemaan joukkoteloituksia.
Vuonna 2018 ihmisoikeuskomissio teki suuren numeron siitä, että sen jäsenet kävivät tapaamassa kruununprinssin vangituttamia tasa-arvoa ajavia naisaktivisteja tutkiessaan kidutussyytöksiä.
Komissio julisti jo ennen raporttinsa julkistamista, ettei mitään kidutukseen viittaavaa ole tapahtunut, vaikka naiset niin väittävät.
Naisten oloja seurannut sauditodistaja kertoi pian sen jälkeen yhdysvaltalaiselle talouslehdelle Wall Street Journalille, että ainakin kahdeksaa komission haastattelemista kahdeksastatoista naisesta oli pahoinpidelty.
Osaan kidutuksista osallistui Khashoggin murhahanketta koordinoinut kruununprinssin neuvonantaja Saud al-Qahtani, joka uhkasi että naiset raiskataan ja tapetaan, tietolähteet väittivät.
Saudien ihmisoikeuskomission edellinen johtaja Bandar bin Mohammed al-Aiban kutsui Khashoggin murhaa YK:n ihmisoikeuskomitean kokouksessa maaliskuussa 2019 ”onnettomaksi vahingoksi” ja vastusti jyrkästi kansainvälisten tutkimusten käynnistämistä sen selvittämiseksi.
Saudihovi ilmeisesti laski, että Khashoggin murha pystytään pyyhkimään alkukohun laannuttua nopeasti pöydän alle. Niin on käynyt aiemmin muillekin ihmisoikeusrikoksille, joita se on toteuttanut sekä kotona että ulkomaille.
Tämän ajattelumallin mukaisesti Saudi-Arabia muutti syyskuussa 2020 murhasta kuolemaan tuomittujen viiden miehen rangaistukset 20 vuoden vankeudeksi.
Kruununprinssiin kohdistuvat murhasyytökset eivät kuitenkaan ole vaimenneet ja ilmeinen osallisuus tekoon kalvaa jatkuvasti saudihovin asemaa.
Yhdysvaltoja ei johda enää kruununprinssin vankka suojelija Donald Trump. Hänen kaveruutensa Trumpin Lähi-idän erikoisneuvontajana toimineen vävypoika Jared Kushnerin kanssa on myös menettänyt arvonsa.
Myös Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA päätyi kruununprinssin osuutta murhaan tutkiessaan samaan johtopäätökseen kuin Callamard jo loppuvuonna 2018.
Raporttia ei tuolloin julkaistu, koska Trump teki kaikkensa vesittääkseen kruununprinssiiin kohdistuneet syytökset. Hän jatkoi presidentin erikoisvaltuuksien avulla miljardiluokan asetoimituksia Saudi-Arabialle, vaikka kongressi oli päättänyt jäädyttää ne vastalauseeksi kruununprinssin toiminnalle.
Presidentti Joe Biden sen sijaan julkisti CIA:n raportin pian virkakautensa aloitettuaan. Se toteaa, että kruununprinssi hyväksyi operaation Khashoggin vangitsemiseksi ja tappamiseksi.
Suoratoistopalveluissa puolestaan kiertää Oscar-palkitun ohjaajan Bryan Fogelin dokumenttifilmi, joka tarkentaa ja syventää kruununprinssin osuutta Khashoggin murhaan.
Callamard tuskin muuttaa linjaansa uudessa pestissään Amnestyssa. Ihmisoikeusjärjestö on tähänkin asti arvostellut useaan otteeseen Saudi-Arabian räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja -käytäntöjä.
Se vetosi vajaa kuukausi ennen Callamardin nousua järjestön johtoon, että ponnisteluja Saudi-Arabian valtiojohdon saattamiseksi vastuuseen Khashoggin murhasta on lisättävä.