Sotatutkija: "Nato voi vetäytyä Libyasta aika hyvillä mielin"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
jarno limnell

Sotatieteiden tohtori, kapteeni evp. Jarno Limnell, miten keskeinen rooli Naton ilmatuella on ollut siihen, että Libyan kriisi on tulossa päätökseen?

“Kyllä sillä on ollut iso merkitys. Vielä paljon suurempi merkitys on kuitenkin ollut sillä henkisellä tuella, jonka Libyan kapinalliset ovat saaneet siitä, että Nato lähti tällaiseen operaation koko arvovallallaan.”

Voidaanko sanoa että Libya on ollut Natolle voitto?

“Jos verrataan Afganistaniin, niin tässä on päästy aika nopealla aikataululla siihen tulokseen, johon on pyritty. Jos lähdetään johonkin mukaan, pitää olla selkeä näkemys myös siitä, mikä on ulospääsystrategia. Aika hyvillä mielin Nato voi lähteä Libyasta vetäytymään.”

Naton pommituksissa kuoli myös siviilejä, Gaddafin aikaisen terveysministeriön mukaan yli tuhat. Aikooko tai pystyykö Nato selvittämään näiden siviilien kohtalon?

“Ei Nato pysty kaikkia tapauksia selvittämään. En halua missään nimessä vähätellä uhreja, mutta on hyvä muistaa, että informaatiosota on keskeinen väline tällaisissa tilanteissa. Annettuihin lukuihin – tulivatpa ne miltä puolelta tahansa – kannattaa aina suhtautua epäillen. Sitä kenen pommi viime kädessä tappoi kenetkin, on äärimmäisen vaikea saada jälkeenpäin enää selville.”

Suomi ei lähtenyt Libya-operaatioon mukaan, vaikka operaatiolla oli YK:n turvallisuusneuvoston tuki. Nyt Suomi kuitenkin tarjoaa hanakasti rauhanturvaajiaan kriisin vakauttamiseen. Onko tämä hieman jälkijättöistä tai peräti tekopyhää Suomelta?

“Tämä on valitettava esimerkki siitä, että meiltä puuttuu selkeä visio siitä, mitä me haluamme kriisinhallinnassa tehdä ja missä asioissa profiloitua. Kun strategia puuttuu, toimitaan niin sanotusti päivän kunnon mukaan. Taustalla on koko ajan ollut myös Nato-peikko. Osa haluaa, että profiloidutaan Natoon. Toiset taas haluavat nyt YK:n turvallisuusneuvoston jäsenäänestyksen lähestyessä, että pitäisi mennä näkyvästi mukaan YK-operaatioihin. Tässä on kyse enemmän Suomen sisäpolitiikasta kuin mistään muusta.”

Mutta YK ei ole valmistelemassa mitään rauhanturvaoperaatiota Libyassa. Mikä Suomen rooli sitten Libyassa voisi olla?

“Poliittinen tahto on Suomessa yhä vahvemmin se, että halutaan profiloitua muuhun kuin varsinaiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siviilikriisinhallinnassa ja kriisin jälkeisessä toiminnassa on Suomella siihen paikka. Siviilikriisinhallinnassa me olemme hyviä, ja sille on enemmän kannatusta kuin hyökkäyssotaan osallistumiselle. Pienellä siviilikriisinhallinnan porukalla me voimme saada paljon näkyvää aikaan.”

Presidentti Tarja Halonen ennakoi, että Naton rooli voi aiheuttaa Libyassa ongelmia jälkikäteen, koska vallanvaihto ei tapahtunut omin voimin. Oletteko samaa mieltä?

“Tällaisten kriisien jälkihoito on aina hankalaa ja vie paljon aikaa. Olipa siinä ulkopuolisia voimia mukana tai ei.”

“Näkisin asian toisin päin. Kun ulkoisia voimia on ollut mukana ja kun niillä, eritoten Yhdysvalloilla, on vahva poliittinen paine saada asiat järjestykseen ja asioihin poliittisesti kunniallinen lopputulos, ulkoiset voimat voivat jopa helpottaa sitä, että maassa päästään nopeammin vakaampaan yhteiskuntajärjestykseen.”

Kuva Kai Widell