Sikainfluenssa: Ihmisten parissa liikkumista ei pidä rajoittaa, olipa saanut rokotuksen tai ei

rokotteet
Teksti
Hannele Jäämeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Koulun lääkäri rokottaa unkarilaispoikaa sikainfluenssan varalta. Kuva: Attila Balazs / AP / Lehtikuva.

Valtaosa suomalaisista odottaa edelleen saadakseen sikainfluenssarokotuksen ja rokotetuillakin menee viikko pari ennen kuin rokotus tehoaa. Mitä siis tämän hetkisen tiedon mukaan voi tehdä välttyäkseen sairastumiselta?

Pirkanmaan tartuntataudeista vastaava, TAYS:in infektioylilääkäri Jukka Lumio pitää edelleen käsien pesemistä parhaana keinona suojautua sikainfluenssalta. Lumio kirjoittaa parhaillaan sikainfluenssaa koskevia lisäohjeita väestölle.

“Tiheä käsienpesu on suositus. Siis aina kotiin tullessa pestään pois matkalla tulleet virukset ja ennen ruokailua pestään kädet, jotta virukset eivät kulkeudu suoraan sinne minne ne haluavatkin eli nielun ja hengityselimistön limakalvoille. Kasvojen koskettelua on vältettävä”, Lumio sanoo.

Entä käsien desinfiointi?

“Se on teholtaan vähäisempää kuin käsienpesu. Jos käsien peseminen ei ole mahdollista, desinfiointia voi käyttää, sillä se tappaa osan viruksista.”

Miksi sairaaloissa on käsien desinfiointiin tarkoitettuja pulloja joka puolella?

“Koska bakteerien suhteen asia on aivan toinen, niihin desinfektioaine on paljon tehokkaampi kuin vesipesu. Sikainfluenssa on kuitenkin viruksen aiheuttama. Sairaanhoitajille tulee sairaalassa sitä paitsi päivässä noin 40 käsienpesutilannetta, saippuapesuna sitä ei kenenkään iho kestä.”

Entä kasvosuojaimet?

“Niitä ei ole missään tilanteessa suositeltu sairaaloiden ulkopuolella harvinaisia tilanteita lukuun ottamatta.”

Kauanko virus elää vaikkapa ovenkahvassa tai bussin tangossa?

“Useita tunteja. Virusmäärät alkavat kyllä nopeasti vähetä, mutta elävää virusta löytyy vielä tuntienkin kuluttua. Tähän perustuu myös käsienpesuohje. Kotiin tultaessa bussista mukaan tarttuneet virukset pestään pois. Kotona virusta ei ole, ellei kukaan siellä sairasta.”

Entä kurlaaminen tai nenähuuhtelut?

“Minkään aineen kurlaamisella ei ole vaikutusta. Tavallisen ihmisen tartuntariskiä ei vähennä mikään, mitä hän limakalvoilleen tekee. Tilanne on toinen, jos on limakalvoja heikentävä sairaus.”

Kannattako pysyä kotona?

“Ei ole mitään järkeä välttää normaalia kanssakäymistä ihmisten kanssa. Tämä on yksimielinen suomalainen suositus. Kaupassa, kirkossa, konsertissa, töissä, tarhassa ja koulussa voi käydä normaaliin tapaan ja käyttää julkisia liikennevälineitä. Virukselta ei voi kuitenkaan suojautua, se on jo kaikkialla. Sen saa, jos on saadakseen.”

Miksi jotkut sairastuvat ja jotkut eivät?

“Ihmisten vastustuskyvyssä on yksilöllisiä eroja. Merkitystä on myös virusten määrällä. Riippuu ihmisen immuniteetista, yksilöllisestä suojamekanismista, kuinka paljon virusta tarvitaan, että se menee infektiokynnyksen yli. Normaalitilanteessa noin puolet tartunnan saaneista sairastuu influenssaan. Saman verran on ihmisiä, jotka ovat saaneet tartunnan, mutta joiden elimistö on torjunut viruksen ilman, että ihminen on sairastunut.”

Voiko kuvitella, että joku perheestä ei saa tartuntaa lainkaan?

“Samassa taloudessa elävistä yleensä kaikki altistuvat virukselle. Mutta tartunnasta puhumme vasta, kun virus on tunkeutunut soluun ja elimistö on alkanut kehittää sille vasta-aineita. Yleensä virus tarttuu hengitysteiden limakalvojen solukkoon. Jos virus onnistuu lisääntymään kunnolla, tauti puhkeaa. Jos ne lisääntyvät vain vähän, tautia ei tule, mutta suoja syntyy. Riippuu ihmisen omista puolustusmekanismeista ja siitä kuinka paljon virusta kerralla tulee. Jos virus vain käväisee esimerkiksi syljessä ja kuolee siinä, emme edes puhu tartunnasta.”

Miten ihminen voi lisätä luontaista puolustuskykyään?

“Välittömästi ei millään. Hyvä peruskunto auttaa, mutta ei siinäkään epidemian ollessa päällä ehdi ryhtiliikettä aloittaa. Jotkut kokevat saavansa hyötyä vitamiineista ja luontaistuotteista, mutta tutkimuksissa osoitettua hyötyä on toistaiseksi vain C-vitamiinista ja sekin on siinä rajoilla. Eri asia on, jos ihmisellä on todettu vitamiinin puute. Normaalia suomalaista ruokaa syövillä ihmisillä lisävitamiinit eivät suojaa virustartunnoilta.”

Pitääkö välttää äärisuorituksia, joissa vastustuskyky joutuu koetukselle?

“Tällaisia ohjeita ei voi antaa. Sekä fyysinen että psyykkinen stressi kaksin- tai kolminkertaistaa riskin saada virusperäinen hengitystieinfektio. Mutta on väärin ajatella, että en nyt menekään juoksulenkille kun on influenssaa liikkeellä. Hyvä yleiskunto on toisaalta suojaava tekijä.”

Kannattaako ottaa rokotus, vaikka luulee sairastaneensa sikainfluenssan?

“Ehdottomasti. Vain silloin kannattaa jättää rokotus väliin, jos sikainfluenssaan sairastuminen on todettu virustestillä. Ilman verikoetta ei voi olla varma mistä taudista on kyse.”