Pirate Bayn saama tuomio on piristysruiske Ruotsin piraattipuolueelle

piraattipuolue
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ruotsin piraattipuolueen jäsenmäärä kaksinkertaistui, kun latauspalvelua tarjoavan internetsivuston puuhamiehet tuomittiin oikeudessa.

Pirate Bay
Sadat tukholmalaiset osoittamassa tukeaan piraattipuolueelle.

Tukholman käräjäoikeus antoi 17. huhtikuuta tuomion, jonka mukaan musiikki- ja elokuvatiedostoja jakavan Pirate Bayn toiminta on laitonta.

Päätös oli valtaisa piristysruiske Ruotsin piraattipuolueen eurovaalikampanjalle. Yhdenviikonlopun aikana piratpartiet kaksinkertaisti jäsenmääränsä yli 30 000:n ja nousi maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.

Myös Suomessa piraattipuolue on kerännyt yli 4 000 kannattajakorttia ja tavoittelee rekisteröidyn puolueen asemaa. Se edellyttää 5 000 kannattajakorttia.

Tutkija Perttu Virtanen pitää Pirate Bayn tuomiota merkittävänä myös Suomen tulevan oikeuskäytännön kannalta. Virtanen työskentelee tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

“Uskon että Suomen tuomioistuimissa seurataan tarkasti ruotsalaisten kollegojen argumentaatiota, vaikka Ruotsissa tehdyt ratkaisut eivät tietenkään sido suomalaisia tuomioistuimia.”

Perttu Virtanen korostaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehitys muuttaa jatkuvasti maisemaa, jossa tekijänoikeuden alaista materiaalia tuotetaan, levitetään ja käytetään.

“Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö laahaavat aina teknologian jäljessä”, hän sanoo.

“Vertaisverkkojen käyttö voi olla laajamittaista: mukana voi olla paljon tiedostoja ja paljon ihmisiä. Siksi niillä on merkitystä myös tekijänoikeuksien haltijoille.”

Virtanen korostaa, että vertaisverkot eivät kuitenkaan olleet tuomiolla Pirate Bayn tapauksessa. “Niitä voi käyttää ja myös käytetään tiedostojen täysin lailliseen jakamiseen, internet-puheluihin ja pikaviestintään.”

Tekijänoikeus on monopoli

Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Matti Pohjola arvioi, että nykyinen lainsäädäntö suojaa liian tiukasti tekijänoikeutta, koska se estää taloudellisten voimavarojen suuntaamista uudelleen järkevällä tavalla.

Digitaalisen tuotteen rajakustannus eli uuden tuotteen valmistamisen aiheuttama lisäkustannus lähestyy nollaa, joten talouden kasvun ja yhteiskunnan tehokkuuden kannalta olisi järkevää asettaa myös sen hinta nollaan.

Näin on kuitenkin vasta jälkeenpäin: kun musiikkituote on jo valmistettu. Toisaalta valmistamisen kiinteät kustannukset ovat suuret. Kuka siis enää tekisi musiikkia, jos sen hinta olisi nolla?

Nykysäädösten mukaan tekijä saa määräaikaisen monopolioikeuden teoksestaan syntyviin tuloihin. Monopolit kuitenkin johtavat kiinteitä kustannuksia korkeampiin hintoihin. “Näin ne estävät uusien kykyjen markkinoille pääsyn ja johtavat siihen, että musiikkia tuotetaan ja kulutetaan liian vähän.”

“Yhteiskunnan pitää ottaa kantaa siihen, kuinka suuret tehokkuustappiot monopoli saa aiheuttaa, ja kuinka suureen korvaukseen tekijä on oikeutettu työstään.”

Internet on yhteiskunnan kannalta tehokkain musiikin jakelukanava, koska se on halvin. Pohjola arvioi, että piraattijärjestelmät toimivat vain niin kauan, kuin kaupalliset internet-vaihtoehdot eivät ole vakiinnuttaneet asemaansa.

“Jos musiikkia saa halvalla netistä, miksi kukaan ottaisi laitonta kopiota?”

Myös kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr) pitää mahdollisena, että verkkopiratismi on kohta menneen talven lumia, koska tarjolla alkaa olla helppokäyttöisiä kaupallisia palveluja.

Hyvä esimerkki on ruotsalaisten kehittämä Spotify, jonka kautta voi ladata musiikkia laillisesti ja edullisesti.

Kasvin mukaan tekijänoikeuspolitiikan tärkein tavoite olisi avata kansainväliset ACTA-neuvottelut julkiselle keskustelulle.

ACTA-prosessi edustaa suurten teollisuusmaiden kamppailua tuoteväärennöksiä ja laitonta kopiointia vastaan.

“ACTA-neuvottelut ovat salaisia, vaikka kysymys on tietoyhteiskunnan tärkeistä pelisäännöistä, esimerkiksi rikoslain harmonisoinnista tekijänoikeuslakien osalta.”

Kasvi sanoo, että tekijänoikeuksia ja muuta henkistä omaisuutta koskeva lainsäädäntö on kansainvälisten sopimusten varassa ja kansalliset parlamentit ovat näissä asioissa tosiasiallisesti kumileimasimen asemassa.

Kuva Fredrik Persson / AP / Lehtikuva

Lue lisää juttuja Pirate Baysta