Pääesikunta harmittelee keskustelua Afganistan-”tietokatkosta”: Rauhanturvamaine voi kärsiä

Jyrki Karvinen
Ulkomaat 27.10.2009 17:28
Ulkoministeri Alexander Stubb kertoi tänään ottavansa täyden vastuun siitä, ettei presidentti Tarja Halonen viime viikon  tiistaina tiennyt Afganistanin täydennysjoukon palaavan Suomeen tällä viikolla. Stubb ja Halonen vierailivat Syyrian Golanilla 23. lokakuuta 2009. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty pääesikunnasta ei peittele harmistumistaan ”tietokatkosta” koskeneeseen keskusteluun, jossa on ihmetelty sitä, miksi suomalaiset eivät ole turvaamassa Afganistanin presidentinvaalien toisen kierroksen onnistumista, vaan palaavat kotiin jo 29. lokakuuta.

Räty toteaa, ettei Afganistan-operaatioon liittyvissä valmisteluelimissä nähty missään vaiheessa tarvetta neuvotella Naton operaatioon osallistuvien suomalaisten rauhanturvaajien jatkoajasta, jotta nämä olisivat paikalla vielä Afganistanin presidentinvaalipäivänä 7. marraskuuta.

Räty korostaa, että Afganistanissa kansainvälinen kokonaisuusvahvuus ratkaisee, ja se on säilynyt entisellään, kun ruotsalaiset rauhanturvaajat ovat saapuneet kotiin palaavien suomalaisten rauhanturvaajien tilalle.

Räty muistuttaa, että sotilaiden rotaatiosta sovittiin Naton, Ruotsin ja Suomen kesken.

Työt hoidettin hyvin, kärsiikö maine silti?

Räty katsoo, että suurin harmi tietokatkokeskustelusta voi olla se, että julkinen hämmästely voi heikentää ”erinomaisen hyvin” työnsä Afganistanissa tehneiden rauhanturvaajien mainetta ja jopa Suomen rauhanturvamainetta kansainvälisesti.

”Toivottavasti Suomen sisäisellä keskustelulla Afganistan-osallistumisesta ei heikennetä suomalaisten rauhanturvamainetta jatkon osalta”, Räty pohtii.

”Naton Afganistan-operaatio on vaativin rauhanturvatehtävä, johon suomalaiset ovat osallistuneet”, Räty muistuttaa. Rädyllä on kokemusta kriisinhallintatehtävistä muun muassa Länsi-Balkanilta, jossa hän toimi suomalaispataljoonan komentajana 2000-luvun alussa.

”Vakiintuneet menettelyt” eivät toimineet ylätasolla

Ulkoministeriön huhtikuussa laatiman Afganistan-selonteon mukaan ”sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa Afganistanissa valmistellaan vastaavan lainsäädännön mukaan ja toimintaa ohjataan vakiintuneiden poikkihallinnollisten menettelyjen mukaisesti”.

Räty painottaa Afganistan-yhteistyön sujuneen sotilaan näkökulmasta ”erinomaisen hyvin” ulkoministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön ja pääesikunnan kesken, vaikka tietokatkosotkusta toisenlainen kuva kansalaisille välittyikin.

Afganistan-toimintaohjelmassa mainitut ”vakiintuneet poikkihallinnolliset menettelytavat” näyttivät viime viikolla pettäneen juuri samaan aikaan, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen oli vierailulla Lähi-idässä.

Ruotsalaiseverstin PRT-komennossa

Räty toivoo keskustelussa muistettavan, että Suomi toimii Afganistanissa osana Naton Isaf-operaation monikansallisia joukkoja ilman operatiivisia johtotehtäviä.

”Suomalaiset eivät ole Afganistanissa suomalaiskomennossa”, hän kertaa.

Suomalaiset toimivat yhdessä ruotsalaisten kanssa PRT-osastossa (Provincial Reconstruction Team) Pohjois-Afganistanissa, jota on komentanut toukokuusta lähtien ruotsalaiseversti Olof Granander.

Granander aloitti samaan aikaan, kun Ruotsi suoritti normaalin PRT-rotaationsa. Ruotsalaisia rauhanturvaajia on Afganistanissa runsas neljäsataa.

Ruotsalaiseversti on tyytyväinen ruotsalais-suomalaiseen yhteistyöhön.

”Suomalaiset kollegat ovat vierailleet koulutusjaksomme aikana Ruotsissa, ja itse olen käynyt tutustumassa suomalaisiin sekä heidän koulutukseensa. Tunsin siis jo ennen alueelle tuloa muutamia täällä palvelevista”, Granander perusteli Suomen puolustusvoimien verkkosivuilla aloittaessaan PRT-osaston komentajana.

Grananderin mukaan ruotsalais-suomalaisen PRT:n vahvuus on kahden perinteisen rauhanturvaajamaan ja naapurimaan yhteistyö.

”Pystymme huoletta näyttämään niin afganistanilaisille, muille PRT:eille kuin kansainvälisille organisaatioille osaamistamme.”

”Siviilitoimijoita syytä lisätä”

Suomen päättämä vahvuus on Afganistanissa on 120-140 sotilasta, ja selvitys joukkojen vahvistamisesta on meneillään.

Jos joukkoja halutaan lisätä, esityksen siitä tekee kriisinhallintalain mukaisesti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunnan (UTVA). Kun eduskuntaa on kuultu, päätöksen asiassa tekee tasavallan presidentti. Hän joko yhtyy esitykseen tai ei sitä hyväksy, mutta joka tapauksessa päättää asian lopullisesti yksin.

Suomi on jo lisännyt vahvuuttaan EU:n poliisioperaatiossa Afganistan EUPOL:ssa 23 siviiliasiantuntijaan. Operaatiossa koulutetaan Afganistanin sisäministeriötä, poliiseja, rikostutkijoita tai rajavartijoita. Operaation EU-vahvuus yhteensä on noin 400 asiantuntijaa.

”Afganistaniin tarvittaisiin Suomesta lisää nimenomaan siviilikriisinhallinnan toimijoita. Puhtaasti sotilaallisin toimin tilanne Afganistanissa ei ratkea”, Arto Räty katsoo.

Korvausvahvennus jo viime viikolla paikalla

Ruotsalaisten täydennys, joka korvaa suomalaiset rauhanturvaajat presidentinvaalien toisen kierroksen turvaajina, saapui Afganistaniin jo viime viikolla eli samaan aikaan, kun Suomessa vielä puitiin poliitikkojen kesken ”laajemmaksi” kuvattua tietokatkosta.

Halosen lisäksi pääministeri Matti Vanhasellakaan ei näyttänyt olevan ajantasaista tietoa siitä, onko Suomi mukana turvaamassa vaalien toista kierrosta yhdessä vai ei.

Kun suomalaisjoukkoja lähetettiin turvaamaan vaaleja, UTVA:ssa päätettiin, että rauhanturvaajien mandaatti on viisi kuukautta, mutta heidän työsopimuksensa tehtiin neljäksi kuukaudeksi.

Tuolloin arvioitiin, että mahdollinen vaalien toinen kierros järjestetään syyskuussa. Sotilaiden työsopimuksiin lisättiin arvion päälle kaikeksi varmuudeksi neljä viikkoa, mutta sekään ei riittänyt pitämään suomalaisia Afganistanissa yli presidentinvaalien toisen kierroksen.

UM:n Afganistan-toimintaohjelmassa myönnetään, että maan olojen vakauttaminen ei onnistu alun perin arvioidussa 5-10 vuodessa, vaan voi viedä 20-30 vuottakin.

Suomi käyttää siviilikriisinhallintaan ja kehitysapuun Afganistanissa tänä vuonna reilut 16 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulevat sotilaallisesta rauhanturvaamsesta aiheutuvat noin 15 miljoonan euron kustannukset.

Keskustelu

Eikö tämä aihe ole jo loppuun asti kaluttu ? Pääesikunnan ja Halosen pitäisi tehdä niinkuin Hägglund sanoo eli kutsua joukot pois sota-alueelta.