Mystinen Gülenin liike: "Salamyhkäisyys on suuri ongelma"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Toimittaja Ahmet Şıkin vangitseminen maaliskuussa 2011 sai Turkissa paljon julkisuutta. Tutkiva toimittaja, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa uutistoimisto Reutersille ja Cumhuriyet-sanomalehdelle, oli parhaillaan viimeistelemässä uutta kirjaansa, kun hänet yllättäen pidätettiin. Hän sai syytteen osallisuudesta vallankaappausyritykseen. Şıkin viimeistelyä vailla olleen kirjan käsikirjoitus takavarikoitiin.

Imaamin armeija, kuten Şık oli kirjansa nimennyt, käsitteli imaami Fethullah Gülenin inspiroimaa islamilaista liikettä, jolla arvioidaan olevan miljoonia jäseniä ympäri maailmaa. Erityisesti Şıkin kirja tarkasteli “gülenistien” kasvanutta valtaa Turkissa sekä tapaa, jolla liikkeen jäsenten on toimittajan mukaan onnistunut hankkiutua avainpaikoille muun muassa Turkin poliisivoimissa.

Şık itse on vakuuttunut siitä, että todellinen syy hänen pidätykseensä oli hänen työn alla ollut kirjansa. Şıkin tapaus sai Gülenin kriitikot Turkissa arvostelemaan yhä äänekkäämmin liikettä, jota he syyttävät salamyhkäisyydestä. Kriitikot uskovat liikkeen todellisen tavoitteen olevan Turkin yhteiskunnan kehittäminen yhä uskonnollisempaan ja konservatiivisempaan suuntaan.

71-vuotias imaami Fethullah Gülen on kotoisin vaatimattomista oloista Turkin itäosasta, läheltä Erzurumin kaupunkia. Gülen, jonka The Economist -lehti nimesi vuonna 2008 yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista muslimeista, on toiminut Turkissa aktiivisesti aina 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1999 Güleniä syytettiin Turkissa vallankaappauksen suunnittelusta, minkä seurauksena hän muutti Pennsylvanian maaseudulle. Gülen on asunut Yhdysvalloissa tästä lähtien.

Gülen saarnaa maltillista, konservatiivista versiota islamista, joka on saanut vaikutteita etenkin sunniteologi Said Nursin opetuksista. Keskeistä roolia Gülenin opetuksissa näyttelee “hizmet” eli yksilön toimiminen yhteisön edun hyväksi. Lisäksi liike painottaa muun muassa koulutuksen merkitystä ja eri uskontojen välistä dialogia.

1990-luvulta lähtien Gülenin seuraajat ovat perustaneet kouluja ja niin kutsuttuja dialogikeskuksia eri puolille maailmaa. Ensimmäiset koulut liikkeen jäsenet perustivat Neuvostoliiton hajottua entisiin neuvostotasavaltoihin.

Tätä nykyä gülenisteillä on tuhansia kouluja 140 maassa aina Pakistanista Meksikoon. Pelkästään USA:ssa liikkeen jäsenet pyörittävät The Washington Post -lehden mukaan 135 oppilaitosta, joissa opiskelee 45 000 oppilasta. Myös Helsingissä on toiminut vuodesta 2004 lähtien Finland Dialog -organisaatio, joka ilmoittaa kotisivuillaan inspraation lähteekseen Fethullah Gülenin opetukset.

Turkissa Gülenin liike on nauttinut viime aikoihin saakka läheisistä väleistä pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin johtamaan Oikeus ja kehitys -puolueeseen (AKP) ja Gülenin kannattajat muodostavat valtaosan AKP:n äänestäjistä.

Liikkeen jäsenet hallitsevat myös huomattavaa osaa Turkin tiedotusvälineistä mediakonserni Feza Gazetecilikin kautta. Feza julkaisee muun muassa Turkin laajalevikkisintä sanomalehteä, Zamania (levikki noin miljoona), sen englanninkielistä versiota, Today’s Zamania, sekä useita muita sanoma- ja aikakauslehtiä. Feza-mediakonserniin kuuluu myös TV- ja radioasemia sekä uutistoimisto.

Gülenin kannattajat painottavat liikkeen olevan suvaitsevaisuutta edistävä kansalaisliike vailla poliittisia tavoitteita, mutta Turkissa moni suhtautuu liikkeeseen ja sen kasvavaan valtaan epäluuloisesti.

Huolimatta Gülenin liikkeen huomattavasta vaikutusvallasta, kukaan ei esimerkiksi tunnu tietävän, kuinka monta jäsentä Gülenin liikkeellä on, mistä liike saa rahoituksensa tai kuinka monta koulua ja dialogikeskusta sen jäsenillä on ympäri maailmaa. Turkissa Gülenin liikkeen jäsenten lukumäärän oletetaan liikkuvan miljoonissa, mutta virallista tietoa ei jäsenten lukumäärästä ole saatavilla.

Entistä kiistanalaisemmaksi Gülenin liikkeen ovat tehneet kriitikkojen viime vuosina esittämä syytökset, joiden mukaan liikkeen jäsenet ovat hankkiutuneet avainpaikoille lukuisissa Turkin keskeisissä instituutioissa ja käyttävät tätä nykyä huomattavaa valtaa muun muassa maan poliisivoimissa, oikeuslaitoksessa ja armeijassa.

Gülenin kriitikkoja huolettaa myös tapa, jolla he väittävät ilmaisunvapauden Turkissa kaventuneen sitä mukaa, kun gülenistien valta on maassa kasvanut. Turkissa on vangittuna noin sata toimittajaa; enemmän kuin yhdessäkään toisessa maassa.

Ahmet Şık myöntää, ettei itsekään täysin ymmärrä, mistä Gülenin liikkeessä on kyse. “Gülenistien salamyhkäisyys on suuri ongelma”, Şık toteaa.

“Kysymys kuitenkin kuuluu, jos Gülenin liikkeessä on kyse pelkästä kansalaisliikkeestä, vailla poliittisia tavoitteita, miksi sen jäsenet ovat viime aikoina hankkineet niin paljon valtaa Turkin poliisi- ja oikeuslaitoksessa ja armeijassa.”

Ahmet Şık vietti vuoden tutkintavankeudessa, mutta hänet vapautettiin maaliskuussa 2012 . Hänen oikeusjuttunsa käsittely on vielä kesken.