Muukalaisvastaisuus lisääntyy itänaapurissa – Maahanmuuttajat tekevät töitä, joita venäläiset karttavat

Kaksi kolmasosaa venäläisistä katsoo, että hallituksen pitäisi ryhtyä maahanmuuttoa hillitseviin toimiin, kertoo tuore tutkimus.

Levada-keskus
Teksti
Maarit Uber
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ksenofobia eli muukalaisvastaisuus on lisääntynyt venäläisten keskuudessa huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Tämä näkyy etenkin venäläisten suhtautumisessa maahanmuuttoon.

Maahanmuuton suitsimista kannattavien määrä on kasvanut viime vuodesta toistakymmentä prosenttia. Tuoreessa Levada-keskuksen tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että hallituksen pitäisi ryhtyä maahanmuuttoa hillitseviin toimenpiteisiin. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli alle 60 prosenttia.

Vajaat 30 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, että maahanmuuttoon ei kannata puuttua.

Tutkimuskeskuksen mukaan yhä useampi venäläinen kannattaa iskulausetta ”Venäjä venäläisille”. Iskulauseen hyväksyvien määrä on lähes tuplaantunut viime vuodesta, kun useana edeltävänä vuotena kasvua ei havaittu lainkaan.

Levada haastatteli heinäkuun loppupuolella 1600 täysi-ikäistä venäläistä.

 

Venäläiset haluavat suitsia etenkin tiettyjen etnisten ryhmien pääsyä maahan. Erityisen epäsuosittuja tulijoita vastaajien keskuudessa ovat romanit, kiinalaiset, vietnamilaiset sekä Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista ja Kaukasian alueelta kotoisin olevat ihmiset.

Etenkin keskiaasialaiset ja kaukasialaiset tekevät Venäjällä töitä, joita paikalliset työntekijät karttavat. Esimerkiksi Pietarissa etsitään jatkuvasti henkilöstöä siivoojiksi, tarjoilijoiksi, myyjiksi ja muihin matalapalkkaisiin töihin.

Maahanmuuttajat hankkivat myös kotimaistaan venäläisille toreille tuoreita vihanneksia ja hedelmiä omien logistiikkaketjujensa avulla. Näin venäläiset saavat ruokapöytäänsä laadukkaita ruoka-aineksia Venäjän asettamista vastapakotteista huolimatta.

Maahanmuuttajien kahvilat ja ravintolat ovat Venäjällä erittäin suosittuja. Esimerkiksi maukasta uzbekistanilaista ruokaa on tarjolla joka puolella. Ravintoloiden työntekijät ovat usein maahanmuuttajia. Muualta Venäjälle tulleet toimivat myös siivoajina ja huolehtivat siitä, että kadut pysyvät auki lumisina talvina.

Pimeä työ on Venäjällä tavallista ja moni maahanmuuttajakin tekee ainakin osan töistä veroja maksamatta.

Venäläisittäin pienikin palkka on huomattavan hyvä verrattuna tulijoiden kotimaiden tarjoamiin ansioihin. Vierastyöläiset elävät usein säästeliäästi ja lähettävät rahaa omaisille kotimaahan. Moni tulee Venäjälle töihin yksin tai puolison kanssa muun perheen jäädessä kotimaahan. Isovanhemmat tai muut sukulaiset huolehtivat sillä aikaa lapsista.

Moni venäläinen myös kokee ulkomaisen halpatyövoiman polkevan palkkoja.

Lähes 40 prosenttia Levadan kyselyyn vastanneista hyväksyy syrjivän kohtelun työpaikka- ja asunnonvuokrausilmoituksissa.

Moskovalaisten keskuudessa luku on yli 60 prosenttia. Moskovassa asuminen on tuntuvasti muuta Venäjää kalliimpaa, ja myös vierastyövoimaa on pääkaupungin työmarkkinoilla muuta maata huomattavasti enemmän.

Suomalaisiin suhtaudutaan Venäjällä perinteisesti suopeasti.

Maahanmuuttovastaisten mielialojen nousuun ovat mitä ilmeisimmin vaikuttaneet kielteiset uutiset valmisteilla olevasta eläkeuudistukset ja ihmisten lisääntynyt epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteestaan.

Ruplan kurssi ei ole toipunut muutaman vuoden takaisesta raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan selvästä laskusta. Kurssi on edelleen heikentynyt viime viikkoina Yhdysvaltojen asettamien uusien pakotteiden takia.

Jopa venäläiset asiantuntijat ovat varovaisia ennustaessaan ruplan lähikuukausien kehitystä. Heikko rupla syö venäläisten ostovoimaa ja mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille.

Vyön kiristyminen ja yleisen epävarmuuden lisääntyminen ovat kasvattaneet tyytymättömyyttä hallituksen toimiin ja jopa presidentti Vladimir Putiniin.

Muukalaisvastaisuus on keskeinen osa myös virallisen Venäjän retoriikkaa. Kreml tekee parhaansa kanavoidakseen kansan tyytymättömyyttä maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien tekemät rikokset uutisoidaan näkyvästi, ja Venäjä esitetään usein riistosta kärsivänä uhrina suhteessa ulkovaltoihin.

 

Venäjällä nähtiin kesän aikana satoja tuhansia ulkomaalaisia kisavieraita ympäri maailmaa. Levada-keskus havaitsikin, että kisat ovat saaneet venäläiset suhtautumaan aiempaa positiivisemmin ulkomaalaisiin ylipäänsä.

Duuman kansanedustaja tosin kehotti venäläisiä pidättäytymään seksistä “eri rotua” edustavien jalkapallofanien kanssa. Toinen duumaedustaja puolestaan varoitti ulkomaalaisten kisaturistien tahtomattaan tai tahallaan levittämistä vaarallisista taudeista.

Kehotukset oli suunnattu käytännössä venäläisille naisille, sillä kisaturisteista suuri osa oli miehiä.

 

Suomalaisiin suhtaudutaan Venäjällä perinteisesti suopeasti. Varsinkin Suomen lähialueilla kuten Pietarissa Suomea suorastaan ihaillaan ja suomalaiset ovat mieluisia vieraita.

Tosin lasten kanssa liikkuva suomalainen saattaa kuulla kysymyksen: eikö juuri suomalainen sosiaalitoimi vie venäläisiä lapsia vanhemmiltaan ilman syytä?

Vuosikausia Venäjällä Suomesta rummutetut, liioitellut ja vääristellyt lapsikiistat pysyvät venäläisten mielessä.

 

Ulkomaalaisiin liittyviä asenteita kartoittanut Levada-keskus joutui vuonna 2016 Venäjällä ulkomaisten agenttien listalle.

Venäjällä on ollut kuusi vuotta voimassa laki, jonka perusteella kansalaisjärjestöt rekisteröidään ulkomaisiksi agenteiksi, jos ne saavat ulkomaista rahoitusta ja osallistuvat poliittiseksi katsottuun toimintaan.

Järjestöjä on niputettu ulkomaisiksi agenteiksi kyseenalaisin perustein ja monet riippumattomat, kriittiset järjestöt ovat joutuneet pakon edessä lopettamaan toimintansa.