Miehet veivät kaikki nobelit

Ulkomaat 12.10.2010 14:38
Peter A. Diamond Yksi taloustieteen nobelin kolmesta voittajasta on Peter Diamond. Kuva Stephan Savoia / AP / Lehtikuva.

Nobel-palkintoja ei jaeta ainakaan sukupuolten välisen tasa-arvon perusteella – sen todisti myös tämänvuotinen palkintojen jakautuminen. Kaikki tieteen kuusi palkittua ovat miehiä, samoin rauhanpalkinnon ja kirjallisuuspalkinnon saajat.

Viime vuonna sentään yksi palkituista, taloustieteilijä Elinor Ostrom, oli nainen, mutta koko Nobel-historian 829 palkinnosta on mennyt miehille 92,2 prosenttia ja naisille 4,9 prosenttia eli 41 kappaletta. Puuttuvat prosentit johtuvat siitä, että rauhanpalkinto on annettu 23 kertaa organisaatioille. Miesvaltaisin ala on fysiikka (99 %), rauhanpalkinnoista sentään joka kahdeksas on mennyt naisille.

Tämän vuoden nobelistien ikäjakauma on varsin laaja, 85-vuotiaasta lääketieteilijästä Robert Edwardista 36-vuotiaaseen fyysikkoon Andre Geimiin, mutta kumpikaan ei sijoitu aivan kärkipäähän palkittujen ikätilastoissa. Leonid Hurwicz oli 90-vuotias saadessaan talouspalkinnon vuonna 2007, ja fyysikko William Bragg vain 25-vuotias omana palkintovuonnaan 1915. Taloustieteessä ei ole palkittu yhtäkään alle 50-vuotiasta.

Vuoden 2010 tiedepalkinnoissa jatkui myös jatkuvasti vahvistunut tutkijaryhmien esiinmarssi, joka kuvastaa toisaalta yhä monimutkaisemmiksi ja erikoistuneimmiksi käyviä tutkimuskohteita, toisaalta tieteellisen tiedon nopeaa siirtymistä. Kemian ja talouden palkinnot menivät kolmen tutkijan ryhmille, fysiikan palkinto kahdelle saman asian tutkijalle.

Silmiinpistävää on myös brittiläisen tutkimuksen menestys. Vaikka palkituista on syntyperäisiä brittejä vain yksi, joka toinen heistä on tehnyt työtään Englannissa.

Nobel vs. Millennium?

Fysiikan Nobel-palkitut, Andre Geim, 36, ja Konstantin Novoselov, 51, saivat palkintonsa maailman ohuimman ja kovimman materiaalin, grafeenin, löytämisestä ja tutkimisesta.

Grafeenista on onnistuttu valmistamaan vain yhden atomikerroksen paksuisia levyjä, ja aineella uskotaan olevan suuri tulevaisuus muun muassa huippunopeiden transistorien kehittelyssä. Keksintö vaikuttaa sellaiselta, että se voisi kilpailla sekä Nobelin palkinnosta että suomalaisesta Millennium-teknologiapalkinnosta – kuka tietää, vaikka se vielä joskus saisi myös Millenniumin. Geim ja Novoselov ovat syntyperältään venäläisiä, mutta työskentelevät Britanniassa Manchesterin yliopistossa. Geim on nykyisin Hollannin kansalainen, Novoselovilla on sekä Venäjän että Britannian passi.

Britanniaan meni myös lääketieteen palkinto, työuransa jo lopettaneelle Robert Edwardsille, 85. Hänen suuri saavutuksensa on koeputkihedelmöitys, joka tehtiin ensi kerran vuonna 1978 ja sen jälkeen miljoonia kertoja. Suomalaisistakin lapsista syntyy vuosittain noin kolme prosenttia koeputkihedelmöityksen avulla.

Kemian nobelit menivät kolmelle veteraanitutkijalle, japanilaisille Ei-Ichi Negishille, 75, ja Akira Suzukille, 80, sekä amerikkalaiselle Richard Heckille, 79. He ovat tutkineet ja kehittäneet palladiumin käyttöä ristikytkentäreaktioiden katalyyttinä – mitä se sitten käytännössä tarkoittaneekin.

Myös taloustieteen miljoonaa kruunua pääsee jakamaan kolme tiedemiestä, yhdysvaltalaiset Peter Diamond, 70, ja Dale Mortensen, 71, sekä Kyproksella syntynyt mutta brittiläistynyt Christopher Pissarides, 62. Diamond työskentelee kuulussa MIT-korkeakoulussa Massachusettsissa, Mortensen NorthWestern-yliopistossa Illinoisissa ja Pissarides London School of Economicsissa. He kaikki ovat perehtyneet erityisesti siihen, miten politiikka ja sääntely vaikuttavat palkkojen ja työpaikkojen muodostumiseen.