Maailman suurin vehnän tuoja Egypti pelkää leivän loppuvan – Arabikevään iskulauseista tuli jälleen ajankohtaisia
Ukrainan sota on syössyt maailman vehnämarkkinat kaaokseen. Kylvääkö nälkä uuden kriisin myös Lähi-itään?
”Leipää, vapautta ja arvostusta!” Iskulause kaikui Kairon kaduilla 11 vuotta sitten, kun sadattuhannet egyptiläiset vaativat Hosni Mubarakin välitöntä eroa. Itsevaltaista presidenttiä vastaan osoitettiin mieltä päiväkausia.
Leivän hinta oli yksi syistä sille, että Arabikevääksi kutsuttu vallankumousten aalto pyyhkäisi Pohjois-Afrikan halki vuosina 2011–2012. Yksinvaltiaan ottein 30 vuotta hallinnut Mubarak sai lähteä.
Egyptissä leipää kutsutaan nimellä aish baladi. Sana aish tarkoittaa elämää. Leipä paistetaan tulikuumissa uuneissa joko kotien pihalla tai leipomossa. Kun perhe istuu ruokailemaan, varakas perhe täyttää vatsansa leivällä ja lihalla, köyhä leivällä ja kasviksilla.
Kolmannes egyptiläisten saamasta energiasta tulee juuri vehnäleivästä.
Nyt leipä puhuttaa jälleen Egyptissä. 60 prosenttia vehnästä tuodaan muualta maailmalta ja 70–80 prosenttia siitä tulee Ukrainasta ja Venäjältä.
Egypti on maailman suurin vehnän tuoja: se ostaa 12–13 miljoonaa tonnia vehnää joka vuosi pitääkseen 104-miljoonaisen kansansa vatsat täynnä.
Tuontivehnästä leijonanosa menee leipään, jota valtio subventoi vahvasti. Kymmenet miljoonat vähätuloiset saavat leipäkortillaan ostaa aish baladinsa hyvin edullisesti – alle sentin kappale. Näitä voi kukin ostaa 150 kappaletta kuussa.
Egyptin väestöstä kolmannes tilastoidaan köyhiksi, ja heidän osuutensa on viime vuosina selvästi kasvanut.
Ukrainan ja Venäjän vehnäkauppa on sodan takia sekaisin. Traktoreiden sijaan Ukrainan multavia peltoja kyntävät Venäjän tankit. Syysvehnän korjuun pitäisi alkaa kuukauden päästä, ja sen jälkeen olisi uuden kylvön aika. Niin kevään kuin syksyn sato ovat kuitenkin vaarassa.
Maailman suurin vehnän viejä Venäjä on ilmoittanut rajoittavansa viljan vientiä. Ukrainan kanssa ne vastaavat neljänneksestä koko maailman vehnäkaupasta.
Kun suuret tuottajat ovat sodassa, pelko vehnän hinnan hallitsemattomasta noususta on saanut osan maista kieltämään kokonaan oman vehnätuotannon viennin. Tästä ovat kertoneet jo Turkki, Unkari, Serbia – ja tuoreimpana Egypti.
”Tämä on selvä indikaatio siitä, että tilanne otetaan täällä todella vakavasti”, arvioi Kairossa asuva suomalaisdiplomaatti.
Egyptin nykyinen presidentti, armeijan entinen komentaja, kenraali Abdel Fattah al-Sisi kaappasi vallan kesällä 2013 ja muistaa hyvin vuosien takaiset leipä -alkuiset iskulauseet. Hän on kuitenkin vaikean paikan edessä.
Tällä hetkellä levottomuuksia ei ole, mutta pinnan alla kytee.
”Köyhiä on maassa todella paljon. Jos leivän hinta lähtee nousemaan, aiheuttaa se sosiaalista liikehdintää. Kaikki tiedostavat, että sellainen on mahdollisia, jos tilanne vaikeutuu”, suomalaisdiplomaatti arvioi.
”Niin kauan kuin valtio pystyy pitämään köyhimmät tyytyväisinä, suurta riskiä levottomuuksien puhkeamisesta ei ole.”
Saman arvion tekee Maruan El-Krekshi, joka johtaa CMI-järjestön Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän yksikköä.
”Jos valtio ei pysty pitämään leivän hintaa kohtuullisena, syntyy varmasti mielenosoituksia.”
Kun Arabikevään syitä on jälkeenpäin analysoitu, lisääntynyt työttömyys ja leivän hinnan jyrkkä nousu vuoden 2010 lopulla on nähty keskeisinä laukaisevina tekijöinä.
Jännitteitä on valmiiksikin. Al-Sisin hallinto on tehnyt maassa merkittäviä uudistuksia, mutta muiden poliittinen liikkumavara on käynyt pieneksi. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja YK:n ihmisoikeusneuvosto ovat arvostelleet hallitusta siitä, että se pidättää ja vangitsee ihmisoikeusaktivisteja ja jakaa pitkiä vankeustuomioita toisinajattelijoille.
Vallan siirtyminen yhdeltä kenraalilta toiselle ei ole vähentänyt armeijan sananvaltaa maassa.
Egypti on syvästi velkaantunut ja päätynyt kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rakennesopeutusohjelmaan. Yksi ohjelman keskeisistä vaatimuksista on massiivisen ruuan subventoinnin vähentäminen.
Ukrainan sota on nostanut vehnän hintaa jyrkästi. Sodan toisella viikolla maaliskuussa Nasdaqin vehnäfutuureissa nähtiin ennennäkemätön piikki: tonni vehnää maksoi 1 300 dollaria.
Sen jälkeen hinta on asettunut noin tuhanteen dollariin tonnilta. Vehnä on nyt liki kaksi kertaa kalliimpaa kuin vuosi sitten.
Egyptin valtaapitäville tämä on painajainen. Se on viime aikoina ostanut ulkomailta vehnää noin kolmella miljardilla dollarilla vuodessa. Samalla rahalla saa enää runsas puolet aiemmasta määrästä.
Helmikuussa hallitus nosti jo tuetun leivän hintaa, mutta lupasi, että kaikkein vähäosaisimmat eivät kärsisi. Lupauksesta voi olla vaikea pitää kiinni.
Hallitus patistaa omia maanviljelijöitään lisäämään viljelyalaa ja kasvattamaan tuotantoa massiivisesti. Tavoitteena on vehnän omavaraisuus ja kannustimena valtion lupaama tuntuvasti parempi tuottajahinta .
Mutta myös väestö kasvaa nopeasti: joka vuosi syntyy kaksi miljoonaa uutta suuta ruokittavaksi. Vuosikymmenen lopussa egyptiläisiä on 15 miljoonaa nykyistä enemmän. Peltoalaa ei pysty merkittävästi kasvattamaan, ei ainakaan nopeasti.
Maatalousministeri on rauhoitellut kansalaisia. Egyptillä on vielä 4–5 kuukaudeksi vehnää varastossa.
Tilanne on tukala myös alueen muissa maissa, jotka ovat olleet riippuvaisia Venäjän ja Ukrainan vehnästä.
Rikkaat maat pystyvät pehmentämään leivän kallistumista asukkailleen. Köyhemmissä maissa puskuri on ohut.
Turkki ja Iran hakevat jo kiivaasti uusia vehnän myyjiä, mutta erityisen haavoittuvia ovat Libanon, Jemen ja Libya.
Libanonin talous ja koko poliittinen järjestelmä on ennestään romahduspisteessä. Lisäksi 6,7 miljoonan asukkaan maa kannattelee 1,5 miljoonaa syyrialaispakolaista.
”Libanonissa on jo ennestään paljon mielenosoituksia. Viljan hinta on yksi elementti lisää tähän kriisiin”, CMI-järjestön El-Krekshi sanoo.
Maan hallitus on määrännyt, että vehnää saa käyttää ainoastaan leivän leipomiseen eikä esimerkiksi leivonnaisiin. Suuri joukko leipomoja on laittanut lapun luukulle.
Jemenissä oli vuoden alussa 17 miljoonaa ihmistä ruokahätäavun tarpeessa. Maailman ruokaohjelma WFP:llä on Jemenissä sen suurin ruokaohjelma, mutta kallistuva vehnä vie pohjaa myös sen avustustyöltä.
Egyptin naapurimaa Libya on puolestaan poliittisesti erittäin epävakaa sisällissodan jäljiltä. Maa on myös vuosien ajan ollut afrikkalaisten ja Lähi-idästä tulevien siirtolaisten ja pakolaisten välietappi, kun he pyrkivät Välimeren yli kohti Eurooppaa.
Välimeren yli pyrkivissä veneissä on nähty viime vuoden aikana myös entistä enemmän egyptiläisiä ja libanonilaisia.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennustaa, että Ukrainan kriisi voi lisätä aliravittuja ihmisiä maailmassa 8–13 miljoonalla tulevien kahden vuoden aikana.
Samaan aikaan maanviljelyä kuormittaa monilla alueilla ilmastonmuutoksen aiheuttama pitkittynyt kuivuus, vesipula ja sään ääri-ilmiöt.
”Egypti on tällä hetkellä poliittisesti vakaa, ja se myös vakauttaa koko aluetta. Mutta jos täällä alkaisi liikehdintä, heijastuisi se vääjäämättä myös naapurimaihin”, suomalaisdiplomaatti arvioi.
Jos vehnäkriisin vaikutuksesta ruoka loppuu Saharan eteläpuolisissa maissa, laineet voivat lyödä Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan asti.
CMI:n El-Krekshi ei kuitenkaan usko, että vehnäkriisi laukaisisi uutta suurta pakolaisaaltoa Välimeren yli.
”Ihmisten liikkuvuuteen vaikuttavat hyvin monet tekijät, ruuan hinnannousu on niistä yksi. Mutta epävakautta se varmasti aiheuttaa monessa maassa lähiaikoina.”