Trump ”avasi helvetin portit” – Presidentin lupaama diili Lähi-idän rauhasta lipuu yhä kauemmas

Turkin presidentti vertasi Trumpia tehosekoittimeen, joka vatkaa alueelle ongelmia.
Lähi-itä 8.12.2017 18:56
Mielenosoittajat polttivat Yhdysvaltain lippuja ja kuvia presidentti Donald Trumpista Gazassa 7. joulukuuta 2017.
Mielenosoittajat polttivat Yhdysvaltain lippuja ja kuvia presidentti Donald Trumpista Gazassa 7. joulukuuta 2017. © KHALIL HAMRA / AP / Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki, mitä lupasi.

Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi 6. joulukuuta 2017. Lisäksi hän määräsi ulkoministeriön valmistelemaan Yhdysvaltain suurlähetystön siirtoa Tel Avivista Jerusalemiin.

Trumpin päätös kiristää entisestään israelilaisten ja palestiinalaisten välejä.

Monet maat älähtivät Trumpin ratkaisusta. Kiinan ja Venäjän mielestä päätös voi pahentaa Lähi-idän tilannetta. EU varoitti suurlähetystön siirtämisestä Jerusalemiin.

Trumpin päätöstä vastaan on osoitettu mieltä ainakin Länsirannalla, Gazassa, Turkissa ja Jordaniassa. Palestiinalaismielenosoittajat ovat polttaneet Trumpin kuvia ja Yhdysvaltojen lippuja.

Fatah, Hamas ja muut palestiinalaisryhmät kannustivat ihmisiä yleislakkoon Länsirannan ja Gazan alueilla. Hamasin mukaan Trumpin päätös merkitsee ”helvetin porttien avaamista”.

Hamasin johtaja ja palestiinalaisten pääministeri Isma’il Haniyya sanoi, että Trumpin ilmoitus voi käynnistää uuden intifadan eli palestiinalaisten kansannousun.

Palestiina on historiallinen alue, johon nykyään kuuluvat Israelin valtio ja sen miehittämät Gaza ja Länsiranta, mukaan lukien Itä-Jerusalem.

 

Trumpin päätöksen taustalla vaikutti vahvasti Yhdysvaltain evankelikaalien kampanja. He muodostavat suuren osan Trumpin ydintukijoista.

Trumpin tuki omiensa joukossa tuskin olisi vähentynyt, vaikka hän ei olisi tehnytkään päätöstä, arvelee Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

On vaikea nähdä, mitä Yhdysvallat hyötyy presidenttinsä ratkaisusta. Trumpin kannatus voi kasvaa Israelissa, mutta koska se on jo tällä hetkellä korkea, ei Juusolan mukaan muutosta aiempaan juuri ole luvassa. Lisäksi päätös riskeeraa Yhdysvaltojen välit muiden kumppanimaiden kanssa.

Voi olla, että Trump ei enää usko rauhansuunnitelmiin. Yhdysvaltain presidentit ovat yksi toisensa jälkeen vuosikymmenten ajan yrittäneet ratkaista Israelin ja Palestiinan konfliktin – tuloksetta.

Todennäköistä on, että Trump haluaa painostaa palestiinalaisia kovempiin ehtoihin rauhanneuvotteluissa. Jerusalem-päätöksen voi nähdä myös yrityksenä tehdä kauppaa Israelin kanssa. Yhdysvallat saattaa odottaa siltä myönnytyksiä.

Israelin ”jakamaton ja ikuinen pääkaupunki”.

Jerusalem on yksi arimmista ellei arin Lähi-idän ongelmista. Se on pysynyt ratkaisemattomana umpisolmuna Israelin ja palestiinalaisalueiden välillä.

Kansainvälinen yhteisö tukee kahden valtion ratkaisua. Sen mielestä kaupungin kohtalo pitää ratkaista osapuolten välisissä rauhanneuvotteluissa.

Itä-Jerusalem nähdään edelleen miehitettynä alueena. Israel miehitti sen kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967.

Israel voimistaa valtaansa muun muassa rakentamalla Länsirannan palestiinalaisalueille laittomia siirtokuntia. Samoin Israel katsoo Jerusalemin olevan sen ”jakamaton ja ikuinen pääkaupunki”.

Palestiinalaiset taas vaativat itselleen itsenäistä valtiota, jonka pääkaupunki olisi Itä-Jerusalem.

Trump sanoi puheessaan, ettei hän ota kantaa Jerusalemin lopulliseen ratkaisuun eli siihen, miten kaupunki mahdollisesti jaetaan.

Teoriassa presidentin lausunto mahdollistaa rauhanprosessin jatkamisen Israelin ja Palestiinan välillä.

Todellisuudessa tilanne on mutkikkaampi.

 

Yhdysvallat tukee nyt rauhanneuvotteluiden keskeisenä sovittelijana entistä avoimemmin toista osapuolta. Se tarkoittaa, että aitojen nuvottelujen mahdollisuudet vähenevät ja osapuolten keskinäinen luottamus heikkenee.

Palestiinalaiset ovat syvästi jakautuneita. Myös Palestiinan presidentin Mahmud Abbasin asema on heikko.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksessa valtaa käyttävät äärioikeistolaiset ja ääriuskonnolliset puolueet. Niiden kompromissihalukkuus on olematonta.

Osapuolten mahdollisuudet saada kompromisseja läpi omiensa joukossa ovat jo valmiiksi äärimmäisen heikot.

Presidentti Abbas ilmoitti Trumpin puheen jälkeen, ettei Yhdysvallat voi enää toimia konfliktin rauhanvälittäjänä.

Trumpin päätös voi vaikuttaa myös palestiinalaisten neuvottelustrategiaan. Kahden valtion malli on menettänyt uskottavuutta erityisesti nuorten palestiinalaisten keskuudessa.

ICAHD Finlandin puheenjohtajan Syksy Räsäsen mukaan alueella asuvista palestiinalaisista noin 1,5 miljoonalla on Israelin kansalaisuus, muttei samoja oikeuksia kuin israelilaisilla.

Alueen loput 4,5 miljoonaa palestiinalaista elää Israelin sotilashallinnon alaisina ilman minkään valtion kansalaisuutta.

Palestiinalaiset saattaisivat suostua yhden valtion malliin, jos heille annetaan vastineeksi tasa-arvoinen asema ja kansalaisoikeudet.

Trump voi viivyttää siirtoa puoli vuotta kerrallaan.

Trumpille tuotti vaikeuksia jo viime kesänä allekirjoittaa suurlähetystön siirtoa lykkäävää päätöstä.

Suurlähetystön siirto Jerusalemiin ja kaupungin tunnustaminen Israelin pääkaupungiksi kuuluivat Trumpin vaalilupauksiin.

Trump halusi päätöksellään tehdä eron aiempiin Yhdysvaltojen presidentteihin, jotka eivät ole tunnustukseen pystyneet.

Yhdysvaltain kongressi päätti Jerusalemin tunnustamisesta Israelin pääkaupungiksi ja suurlähetystön siirtämisestä jo vuonna 1995. Nyt kongressin ei tarvitse ottaa vastuuta tilanteesta, joka Jerusalem-ratkaisusta seuraa. Yhdysvaltain ulkopolitiikan määrittely kuuluu presidentille.

Päätökseen jätettiin myös porsaanreikä.

Presidentille luotiin mahdollisuus viivyttää siirtoa aina puoli vuotta kerrallaan. Näin ovat tehneet Trumpin edeltäjät Bill Clinton, George W. Bush sekä Barack Obama vedoten ”reaalipoliittisiin syihin”. Obama tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi presidenttikaudellaan mutta vain epävirallisesti.

Reaalipoliittiset syyt liittyvät liittolaissuhteisiin Lähi-idän alueella.

Yhdysvaltojen tärkeimmät kumppanit alueella ovat Saudi-Arabia, Egypti, Jordania ja Turkki. Päätös Israelin ”hyväksi” nakertaa yhteistyöpohjaa ja heikentää muslimimaiden asemaa.

Liittolaiset kokevat Yhdysvaltojen pettäneet heidät. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vertasi Trumpia tehosekoittimeen, joka vatkaa alueelle ongelmia. Saudi-Arabian mielestä Yhdysvaltojen veto oli ”vastuuton”.

Yhdysvaltain kansalaisia palestiinalaisalueella on kehotettu välttämään tarpeetonta liikkumista kaduilla.

 

Trump vakuutti aiemmin pystyvänsä välittämään rauhan israelilaisten ja palestiinalaisten välille.

Julkisuudessa rauhansuunnitelmista on puhuttu ”diilien diilinä”, jota on luotsannut Trumpin luottomies ja vävy Jared Kushner. Suunnitelmien julkaisemisajankohdaksi on uumoiltu vuoden 2017 loppua tai vuoden 2018 alkua.

Nyt rauhanrakentaminen näyttää siirtyneen yhä kauemmas.

Vaikka jonkinlaista diiliä tarjottaisiin, sen läpimeno näyttää entistä vaikeammalta Yhdysvaltojen otettua puolensa konfliktissa.