”Haluamme kasvaa kansakuntana”

Saudiarabialaiset naisopettajat kertovat, mitä he oppivat Suomesta.

Lähi-itä 15.12.2017 06:00

Saudiarabialainen opettaja Lolo Alshagroud tutustui Suomeen ja suomalaiseen peruskouluun Tampereella. © Konsta Leppänen

Lolo Alshagroud on yksi kymmenestä saudiarabialaisesta naisopettajasta, jotka tutustuivat suomalaiseen peruskouluun Tampereen Normaalikoulussa syksyllä 2017.

Lopputyön aiheen ”Vähemmän meitä, enemmän heitä” hän löysi ensimmäisen luokan tunnilla.

Pieni poika oli tarkastanut tehtävänsä, antanut itselleen leiman ja palannut paikalleen.

”Oivalsin, että oppilaan autonomia on avain aktiiviseen opiskeluun.”

Opettajan rooli pienemmäksi, oppilaan suuremmaksi jo esikoulusta alkaen, englanninopettaja Alshagroud sanoo. Oppilaskeskeinen opetus tunnetaan Saudi-Arabiassa, mutta vain teoriassa.

”Meillä oppilaat eivät tajua, että he ovat vastuussa oppimisestaan.”

”He turvautuvat opettajiin, haluavat vastaukset heiltä.”

Alshagroud arvioi, että Suomessa oppilaan vastuulla on 80 prosenttia, Saudi-Arabiassa 20 prosenttia.

”Koko kuvan on muututtava meillä. Roolit on vaihdettava.”

Vastuu motivoi, innostaa, jolloin tulokset paranevat. Kun oppilaat voivat valita, miten opiskella, myös ilmapiiri paranee. Sekin edistää oppimista.

”Aistin luokassa, miten rentoja oppilaat ovat opettajien kanssa”, Alshagroud sanoo.

”Meillä kuri on tiukka. Oppilaiden pitää istua hiljaa ja kuunnella.”

Roolien muutos ei onnistu ilman ajattelun muutosta. Englanninopettaja testaa uutta opetustapaa omassa luokassa.

”En aloita kouluttamalla muita opettajia”, hän sanoo.

”Vasta kun näen, että roolini on muuttunut ohjaajaksi, olen valmis pitämään harjoituskursseja kollegoilleni.”

 

Miksi viisimiljoonainen kansa menestyy Pisa-tutkimuksessa?

Englanninopettajat Haniyyah Alhejaili ja Nora Sayer lähtivät etsimään vastausta Suomeen.

Saudi-Arabiassa hyvien ja huonojen oppilaiden ero on valtava. Heille on usein varattu omat luokat ja opettajat. Suomessa kaikki lapset ovat samassa luokassa. Ja apu on lähellä.

”Nopea tuki on yksi tärkeimmistä syistä Suomen Pisa-menestykseen”, Alhejaili sanoo.

”Oppilas saa lisäopetusta koulupäivän aikana ja joskus sen jälkeenkin.”

Mekassa opettava Alhejaili on vaikuttunut myös Kivasta eli kiusaamisen vastaisesta ohjelmasta. Häiriökäyttäytymiseen puututaan ja tunnetaitoja harjoitellaan.

”Palattuani haluan vahvistaa oppilaideni itsetuntemusta”, Alhejaili sanoo.

”Silloin he kunnioittavat itseään ja luokkakavereitaan.”

Saudi-Arabiassa opettajat käyttävät vain oppikirjaa, joiden tekstejä oppilaat pänttäävät. Reppu on painava.

”Lapseni kertovat, että he jäisivät mieluummin kotiin kuin lähtisivät kouluun”, Sayer sanoo.

”Luulen että syy on kotitehtävien paine.”

Myös opettajien on ponnisteltava paljon. Enemmän kuin Suomessa, Sayer sanoo. Luokassa voi olla 40–50 opiskelijaa. Sairastuneille opettajille ei ole sijaisia. Työtaakkaa lisäävät myös monet hallinnolliset tehtävät.

Sayer on tarkastaja. Hän valvoo yli 400 englanninopettajan työtä pohjoisessa Tabukin alueella.

”Meidän täytyy seurata oppikirjaa”, Sayer sanoo.

”Mutta haluan lisätä joustavuutta, antaa lisää vapauksia opettajilleni.”

 

Uskonnonopettaja Areej Al Shaikh havahtui Suomessa koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön.

”Myös meidän on avattava ovet vanhemmille.”

”He näkevät, mitä opetamme. Samalla he oppivat arvostamaan työtämme.”

Al Shaikh kehuu sähköistä Wilmaa, jolla koulut pitävät tiiviisti ja monipuolisesti yhteyttä koteihin. Myös Saudi-Arabiassa on vastaava ohjelma mutta sen käyttö on vähäistä.

”Vanhemmat näkevät sieltä vain lastensa koetulokset.”

Uskonnonopettaja tapaa yksitellen vanhempia. Yhteinen vanhempainilta olisi vaikea järjestää.  

”Opetan 50 lasta. Voit kuvitella, mitä tapahtuisi, jos kaikki tulisivat kerralla.”

”Minulla olisi vain minuutti kaksi kullekin perheelle.”

Dammamista kotoisin oleva Al Shaikh sanoo, että koulun on kommunikoitava myös lähiyhteisöjen kanssa. Tampereen Norssi tekee yhteistyötä esimerkiksi Sorin sirkuksen kanssa.

”Se on seuraava askel, jonka aion ottaa kotien jälkeen.”

Kaikkeen on islamilainen näkökulma.

Suomessa uskonto on yksi oppiaine muiden joukossa. Saudi-Arabiassa islamia ei vain opeteta paljon, se läpäisee koko opetussuunnitelman.

”Meillä kaikki oppiaineet ovat kytköksissä islamiin”, uskonnonopettaja Al Shaik sanoo.

”Kun opetetaan biologiaa ja fysiikkaa, niihin on islamilainen näkökulma.”

Uskonto on erottanut tytöt ja pojat omiin kouluihin. Englanninopettaja Alshagroud kertoo, että nykyisin naisopettajat opettavat tyttöjä ja poikia yhdessä. Mutta vain ensimmäisellä ja toisella luokalla.

”Olen uskonnollinen ihminen”, hän sanoo.

”En voi ajatellakaan, että tytöt ja pojat olisivat samoissa kouluissa 12 ikävuoden jälkeen.”

Saudi-Arabiassa islam on ainoa julkisesti sallittu uskonto. Alshagroud ihastui nähdessään, miten Suomessa opetetaan eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa.

”On uskomatonta, miten Suomi arvostaa ja kunnioittaa eri uskontoja.”

”Se on ehdottomasti asia, jonka otan mukaani täältä.”

 

Tuore kruununprinssi Mohammad bin Salman on luvannut muuttaa Saudi-Arabian maltilliseksi islamilaiseksi valtioksi. Sama prinssi on lanseerannut Vision 2030:n, muutosohjelman, jolla kuningaskunta valmistautuu öljyn jälkeiseen aikakauteen.

Koulutukseen satsaaminen on keskeinen teema Vision 2030:ssa.

”Haluamme kasvaa kansakuntana, olla parempia”, Alshagroud sanoo.

”Mutta muutoksen täytyy alkaa yhteiskunnan huipulta. Jos se lähtee pohjalta, yksittäinen opettaja on vaikeuksissa.”

Alshagroudin vanhemmat ovat opettajia. Isän opintojen takia perhe asui Yhdysvalloissa, jossa tytär kävi kuusi vuotta koulua. Paluu Saudi-Arabiaan oli raju. Ei pitkiä välitunteja, ei musiikkia tai teatteria. Koulun kuri tuntui lähes armeijalta.

Alshagroud oli erinomainen oppilas, puhui loistavaa englantia.

”Minulle opettajan ammatti oli lähes ainoa vaihtoehto. Saudi-Arabian muutos avaa uusia ovia naisille. On jo avannut. ”

He voivat olla juristeja, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, myyjiä. Mutta kun Alshagroud on kysynyt tyttöoppilailtaan unelma-ammatista, vastaus on yleensä opettaja.

Poikakouluissa tilanne on päinvastainen. Öljyteollisuus kiinnostaa, valistajan työ ei.

”Ehkä syy on geeneissä”, Alshagroud sanoo.

”Opettamisessa korostuu ihmisen feminiininen puoli, halu auttaa toisia.”

Sisältö