Koleraepidemia tappaa sisällissotaa käyvässä Jemenissä – Uusia tautiepäilyjä jopa 5 000 päivässä
Sisällissota romahdutti Jemenin terveydenhuoltojärjestelmän. Yli 250 000:n uskotaan saaneen tartunnan.
Vakava koleraepidemia on tappanut yli 1 500 ihmistä Arabian niemimaalla sijaitsevassa Jemenissä. Lokakuussa 2016 alkaneen epidemian aikana yli 250 000 ihmisen uskotaan saaneen koleratartunnan.
Taudin leviäminen on kiihtynyt huhtikuusta alkaen. Tällä hetkellä uusia tautiepäilyjä ilmenee jopa 5 000 päivässä.
Kolera on bakteerin aiheuttama suolistotauti, joka leviää yleensä ulosteiden saastuttaman juomaveden välityksellä.
Osa tartunnan saaneista selviää oireitta, mutta noin puolet kolerapotilaista tarvitsee sairaalahoitoa.
Kolera aiheuttaa voimakasta ripulia ja oksentelua. Ne johtavat nestehukkaan ja kuivumiseen, joiden seurauksena ihminen voi ilman asianmukaista hoitoa menehtyä jopa muutamassa tunnissa.
Vaikeissakin tapauksissa hoito on kuitenkin varsin yksinkertainen: suonensisäinen nesteytys ja antibiootit.
Onnistuneen hoidon edellytys on, että potilaat saadaan hoitoon riittävän nopeasti. Sisällissodan repimässä Jemenissä hoitoon pääsy kuitenkin jää valitettavan usein vain haaveeksi.
Alle puolet Jemenin sairaaloista on toiminnassa.
Yli kaksi vuotta jatkuneet taistelut huthikapinallisten ja presidentti Abdrabuh Mansur Hadin hallinnon välillä ovat käytännössä romahduttaneet maan terveydenhuollon.
Alle puolet Jemenin sairaaloista on toiminnassa. Nekin ovat pahasti ylikuormittuneita.
Puutetta on niin henkilökunnasta, välineistä kuin lääkkeistäkin. Potilaat kasautuvat eikä kaikkia ehditä hoitaa.
Kansainväliset avustusjärjestöt yrittävät parhaansa mukaan helpottaa tilannetta.
Muun muassa Punainen Risti, maailman terveysjärjestö WHO ja Lääkärit ilman rajoja -järjestö ovat lennättäneet paikalle lääkkeitä ja henkilökuntaa.
Ne ovat myös perustaneet eri puolille maata tilapäisiä hoitopisteitä, joissa jaetaan nesteytystä ja neuvotaan koleran ennaltaehkäisyssä.
Jotta tilanne saataisiin hallintaan, pitäisi koleran leviämistä pystyä rajoittamaan.
Teoriassa tämä on yksinkertaista. Hyvä hygienia, puhdas juomavesi ja ruoan huolellinen kypsentäminen riittävät pitkälle.
Valitettavasti nyky-Jemenissä tällaiset asiat ovat harvinaista luksusta. Sisällissodan jäljiltä sähkö-, vesi- ja viemäriverkot tai jätehuolto eivät toimi kunnolla edes suurissa kaupungeissa, syrjäseuduista puhumattakaan.
Lisäksi Punaisen Ristin arvion mukaan 60 prosenttia väestöstä ei saa riittävästi ravintoa. Tämä heikentää vastustuskykyä ja altistaa sairauksille.
Otollisempaa alustaa koleran leviämiselle ei juuri ole.
Kolera on vain yksi Jemenin ongelmista. Maassa on tällä hetkellä käynnissä yksi maailman synkimmistä humanitaarisista kriiseistä.
Sisällissodan aikana on kuollut tuhansia ja haavoittunut kymmeniätuhansia siviilejä. Arviolta 70 prosenttia väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa.
Kapinallisjoukot hallitsevat pääkaupunki Sanaata ja suurta osaa maan pinta-alasta. Presidentin hallinnon joukoilla on tukenaan Saudi-Arabian johtama arabimaiden koalitio, jonka ilmaiskut ovat aiheuttaneet ison osan sodan siviiliurheista.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat osallistuneet pommituksiin välillisesti myymällä Saudi-Arabialle sen iskuissa käyttämiä aseita.
Yritykset rakentaa neuvotteluyhteyttä osapuolten välille ovat toistaiseksi kariutuneet. Tilanteen nopeaa paranemista tuskin siis kannattaa odottaa.
Köyhien vitsaus
Kolera on vibrio cholerae -bakteerin aiheuttama suolistosairaus. Sen uskotaan saaneen alkunsa Intiasta, josta tauti on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa.
Nykyisin koleraa esiintyy lähinnä köyhissä maissa, joissa hygienia on puutteellista eikä puhdasta juomavettä ole aina saatavilla.
Koleraan sairastuu vuosittain maailmassa noin 1,3–4 miljoonaa ihmistä. Kuolemaan johtavia tapauksia on vuosittain 21 000–143 000.
Suomessa koleraa tavataan vain harvakseltaan. Useimmiten taudin saaja on kolera-alueella vieraillut matkailija.
Koleraa vastaan on kehitetty rokote. Se ei kuitenkaan takaa täydellistä suojaa taudin kaikkia muotoja vastaan.