Valko-Venäjä taistelee vapaudestaan

Valtakautensa syvimpään kriisiin joutunut Aljaksandr Lukašenka iski kovalla voimalla mielenosoittajiin, jotka tulivat kaduille vaalien jälkeen.

ulkomaat 14.08.2020 06:00
Teppo Tiilikainen
Mellakkapoliisit taltuttivat mielenosoittajia Minskissä vaalihuoneistojen sulkeuduttua 9. elokuuta.
Mellakkapoliisit taltuttivat mielenosoittajia Minskissä vaalihuoneistojen sulkeuduttua 9. elokuuta. © SERGEI GAPON/AFP/LK

Mellakkapoliisit iskivät 9. elokuuta järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen tuhansien mielenosoittajien kimppuun Valko-Venäjän Minskissä ja muissa kaupungeissa. Mukana oli ilmeisesti myös armeijan erikoisjoukkoja.

Mielenosoittajat ovat arvostelleet viranomaisten toimeenpanemaa vaalivilppiä, joka takasi presidentti Aljaksandr Lukašenkalle, 65, jo kuudennen peräkkäisen valtakauden.

Keskusvaalilautakunnan virallisen ilmoituksen mukaan Lukašenka sai runsaat 80 prosenttia äänistä. Opposition ainoan ehdokkaan, Svjatlana Tsihanouskajan, 37, kannatukseksi ilmoitettiin vajaat kymmenen prosenttia.

Vapaaehtoiset valkovenäläiset tarkkailijaryhmät ovat raportoineet laajasta vaalivilpistä. Myös Tsihanouskaja pitää tulosta väärennettynä. Hän tuomitsi väkivallan ja vaati Lukašenkaa luopumaan vallasta.

”Pidän itsenäni vaalien voittajana”, hän sanoi vaalien jälkeen lehdistötilaisuudessa.

”Olemme jo voittaneet, koska olemme voittaneet pelkomme, apatiamme ja välinpitämättömyytemme.”

Tiistaina 11. elokuuta kerrottiin, että Tsihanouskaja oli paennut Valko-Venäjältä Liettuaan, minne hänen lapsensa oli viety turvaan jo aiemmin. Ennen lähtöään häntä oli pidetty keskusvaalikomitean tiloissa useiden tuntien ajan. Vielä maanantaina Tsihanouskaja oli ilmoittanut, ettei hän aio poistua maasta.

Tsihanouskaja on ammatiltaan englannin kielen kääntäjä. Hän nousi opposition presidenttiehdokkaaksi miehensä Sjarhei Tsihanouskin sijasta sen jälkeen, kun mies oli pidätetty.

Valko-Venäjällä on todennäköisesti edessään sekasortoiset ajat, sillä oppositio ei aio luovuttaa. Se on saanut tukea muun muassa Žlobinin kaupungin terästyöläisiltä, jotka menivät maanantaina lakkoon. Tsihanouskajan kannattajien kerrottiin suunnittelevan myös yleislakkoa.

”Olemme jo voittaneet, koska olemme voittaneet pelkomme, apatiamme ja välinpitämättömyytemme.”

Lukašenka on entinen kolhoosinjohtaja. Hän nousi valtaan vuonna 1994 Neuvostoliitosta itsenäistyneen Valko-Venäjän ensimmäisissä ja ainoissa rehellisissä vaaleissa. Lukašenka oli pitkään varsin suosittu. Hän tuntui 1990-luvulla turvalliselta vaihtoehdolta, joka pystyi takaamaan, etteivät Venäjän villi kapitalismi ja rikollisuus leviä maahan.

Nykyisin hänellä on aitoa kannatusta lähinnä poliisivoimissa, turvallisuuspalvelu KGB:ssa ja armeijassa. Varsinkin nuoret ovat saaneet tarpeekseen itsevaltaisesta presidentistä, joka tuntuu elävän edelleen neuvostotodellisuudessa.

Epävirallisten nettikyselyjen mukaan presidentin todellinen suosio on muutaman prosentin luokkaa. Häntä syytetään surkeasta taloustilanteesta sekä koronaepidemian huonosta hoidosta. Yhdeksän ja puolen miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä on todettu noin 70 000 koronatartuntaa. Lukašenka on vähätellyt virukseen liittyviä pelkoja ”psykoosiksi”. Hän on kehottanut taistelemaan tautia vastaan saunomalla ja juomalla vodkaa.

 

Lukašenka on nyt presidenttikautensa syvimmässä kriisissä. Tilanne on paljon hankalampi kuin vuoden 2010 presidentinvaalien jälkeen, jolloin hän murskasi mielenosoitukset mellakkapoliisien avulla.

Hänen asemansa on heikentynyt merkittävästi, sillä hänellä on jännitteiset suhteet sekä EU-maiden että vahvimman tukijansa Venäjän kanssa.

Presidentti Vladimir Putin haluaisi alistaa Valko-Venäjän suoremmin komentoonsa, mutta Lukašenka ei ole taipunut, vaikka maa on taloudellisesti täysin riippuvainen Venäjästä.

Maiden välit kiristyivät vaalien alla, kun Valko-Venäjän turvallisuusjoukot pidättivät Minskissä 33 venäläisen yksityisarmeijan Wagnerin sotilasta.

Lukašenkan mukaan palkkasotilaiden tarkoituksena oli järjestää terrori-iskuja opposition pyynnöstä. Oppositio on pitänyt väitettä naurettavana. Myös Venäjä on kiistänyt syytökset.

Putin onnitteli Lukašenkaa maanantaina vaalivoitosta. Samalla hän kiirehti Valko-Venäjää integroitumaan nykyistä tiiviimmin Venäjään.

Sisältö