Ukrainan sota: Taistelut kiihtyvät taas – Etulinjaan tuotu raskasta aseistusta

”Konflikti voitaisiin lopettaa vaikka heti, mutta poliittista tahtoa ei ole”, sanoo Etyjin tarkkailijoiden apulaispäällikkö Alexander Hug.
Eurooppa 18.5.2017 15:47

Aseistautunut Venäjä-mielinen separatistisotilas ohitti Etyj-tarkkailijoita Luhanskissa lähellä Pryshybin kylää Ukrainassa 25. huhtikuuta 2017. © Aleksei Filippov / AFP / Lehtikuva

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj pelkää, että Ukrainan konflikti kiihtyy uudelleen laajamittaiseksi sodaksi. Minskin sopimus on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, ja tulitaukolinjalle on tuotu yhä enemmän myös raskasta aseistusta, tykistöä, panssarivaunuja ja kranaatinheittimiä.

”Pelkästään viime viikonloppuna tulitaukoa rikottiin 3 000 kertaa. Siihen syyllistyvät molemmat osapuolet”, sanoo Etyjin tarkkailijoiden apulaisjohtaja Alexander Hug, joka vierailee parhaillaan Helsingissä.

”Osapuolet ovat siirtyneet liian lähelle toisiaan kontaktilinjalla, joillakin alueilla välimatkaa on vain 10–30 metriä.”

Hug pelkää, että pienikin väärinkäsitys tai provokaatio voi johtaa tässä tilanteessa taistelujen kiihtymiseen. Hän muistuttaa, että panssarivaunut, tykit ja kranaatinheittimet eivät ole täsmäaseita, joten niiden käyttäminen asutusalueilla johtaa väistämättä myös siviiliuhreihin.

”Olemme vahvistaneet tämän vuoden aikana jo 205 tapausta”, Hug sanoo. ”Heistä 40 on kuollut ja loput ovat haavoittuneita.”

Taisteluja käydään edelleen päivittäin Mariupolin ja Donetskin ympäristössä, Avdiivkan ja Jasinovatan pikkukaupungeissa Donetskin pohjoispuolella sekä Horlivkassa. Rintamalinjan tuntumassa asuu satojatuhansia siviilejä, vaikka osa on paennut Venäjälle tai muualle Ukrainaan.

Kontaktilinja on 500 kilometriä, ja siinä on vain viisi rajanylityspaikkaa, joista neljä sijaitsee Donetskissa ja yksi Luhanskissa. Hugin mukaan ihmisiä kulkee koko ajan rajan yli molempiin suuntiin töihin ja sukuloimaan.

 

Ukrainan sota alkoi kolme vuotta sitten toukokuussa 2014. Taisteluissa on kuollut yli 10 000 ihmistä ja kaksi miljoonaa on paennut kodeistaan.

”Konflikti voitaisiin lopettaa vaikka heti, mutta poliittista tahtoa ei ole”, Hug sanoo.

Hän muistuttaa, että syyskuussa 2016 koulujen alkaessa sovittiin tulitauosta, mutta nyt sellaisesta ei edes keskustella.

Etyjillä on Ukrainassa kaikkiaan 652 tarkkailijaa, joista 25 on suomalaisia. Tarkkailijoista 572 on sijoitettu Itä-Ukrainaan, molemmille puolille rintamalinjaa. Tarkkailijat ovat aseettomia, ja heidän tehtävänään on kerätä ainoastaan informaatiota.

Etyjiin kuuluu 57 valtiota. Myös Venäjä ja Yhdysvallat osallistuvat Ukrainan operaatioon, joka jatkuu näillä näkymin ainakin ensi vuoden maaliskuuhun.

Hugin mukaan tarkkailijoiden työtä häiritään jatkuvasti, varsinkin kapinallisten valvomilla alueilla. Huhtikuussa yksi tarkkailija sai surmansa ja kaksi haavoittui, kun he ajoivat miinaan Luhanskissa.

”Se oli ensimmäinen kuolemantapaus tämän operaation aikana”, Hug sanoo.

Hän muistuttaa, että Minskin rauhansopimus edellyttäisi miinojen poistamista alueelta. Niin ei ole kuitenkaan tehty, päinvastoin molemmat osapuolet sijoittavat alueelle jatkuvasti uusia miinoja.

Ukraina on pyytänyt, että Etyjin tarkkailijat aseistettaisiin, jolloin tarkkailuoperaatio muuttuisi rauhanturvaoperaatioksi. Pyyntö edellyttäisi Etyjin madaatin muuttamista, eikä se ole saanut tukea jäsenmaissa.

”Jalta-tyyppisen Euroopan jakamisen aika on auttamatta ohi.”

EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjää vastaan talouspakotteita, jotka on määrä pitää voimassa, kunnes Minskin sopimus pannaan täytäntöön. Se edellyttäisi tulitaukoa ja raskaiden aseiden vetämistä kauas kontaktilinjalta. Samalla kapinallisten pitäisi luovuttaa Venäjän vastaisen rajan hallinta Ukrainalle.

Ukrainassa on pelätty, että länsimaat tekevät jossakin vaiheessa sopimuksen Venäjän kanssa ja pakotteista luovutaan. Pelot voimistuivat sen jälkeen, kun Donald Trump valittiin marraskuussa 2016 Yhdysvaltain presidentiksi, sillä hän osoitti vaalikampanjassaan ymmärrystä Venäjän näkemyksille.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkadi Mošes ei usko, että Venäjä ja Yhdysvallat pääsisivät Ukrainasta yksimielisyyteen, koska kyseessä on laajempi ristiriita, jossa Ukraina on vain yksi osatekijä.

”Jalta-tyyppisen Euroopan jakamisen aika on auttamatta ohi”, Mošes kirjoittaa UPI:n tuoreessa kommenttipaperissa. Hän muistuttaa, että Yhdysvallat ja Venäjä eivät pysty enää pakottamaan muita maita tahtoonsa samalla tavalla kuin toisen maailmansodan jälkeen.

”Jos länsi painostaisi nykytilanteessa Ukrainaa hyväksymään hypoteettisen lännen ja Venäjän sopimuksen, jota Kiova ei hyväksyisi, johtaisi se todennäköisesti pikemminkin syvään poliittiseen tai jopa sotilaalliseen epävakauteen EU:n rajoilla.”

Mošeksen mukaan Itä-Ukrainan konfliktin ”jäätyminen” tai kestävä tulitauko olisi merkittävä parannus nykytilanteeseen. Hän epäilee kuitenkin, etteivät osapuolet ole vielä valmiita kompromissiin. Kreml ei todennäköisesti tyytyisi ”jäätyneeseen konfliktiin”, jolloin sillä ei olisi ratkaisevaa vaikutusvaltaa Ukrainassa.