Tutkija: ”Terrori-iskut saattavat jatkua vuosikymmeniä”
Kaikkia terrori-iskuja ei vain voi estää, väittää ranskalainen turvallisuusasiantuntija.
PARIISI – Charlie Hebdo -terrori-iskun toinen pääepäilty Cherif Kouachi oli viranomaisille tuttu jo ennestään. Vuonna 2005 hänet pidätettiin vapaaehtoisten lähettämisestä Irakiin taistelemaan amerikkalaisia vastaan.
Vankilasta vapauduttuaan Kouachi tapasi myös useita muita terroriverkostojen jäseniä.
Turvallisuusasiantuntija Etienne de Durandin mukaan satiirilehden iskusta voi kuitenkin syyttää vain itse terroristeja, Cherif Kouachia ja Said Kouachia, ei viranomaisia.
De Durand on turvallisuustutkimuksen johtaja IFRIssä, Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutissa (Institut français des relations internationales).
”Kouachin veljekset ylittivät rajan – ei Charlie Hebdo. Ihmisten pitäisi pystyä olemaan asioista eri mieltä sivistyneesti”, de Durand huomauttaa.
Nykytilanteessa kaikkien potentiaalisten jihadistien valvominen alkaa olla mahdotonta. De Durandin mukaan 1000–2000 ranskalaista on taistellut Syyriassa tai Irakissa. Jo yhden ihmisen kokopäiväiseen seurantaan tarvitaan vähintään 15 erikoiskoulutettua poliisia. Täysi valvonta ei välttämättä ole edes laillista, jos kyseessä on vain rikosepäily.
”Kaikkia terrori-iskuja ei vain pysty ehkäisemään”, asiantuntija väittää.
Ranskan pääministeri Manuel Valls totesi CNN:n mukaan viime kuussa, ettei Ranska ole koskaan kokenut yhtä suurta terrorismin uhkaa.
De Durand uskoo, että lisää iskuja on luvassa tulevina vuosia, ehkä jopa vuosikymmeninä.
Cherif Kouach ja Said Kouach ja naispoliisin surmannut Amedy Coulibaly olivat ilmeisesti rikoskumppaneita. Said Kouachi oli saanut terroristikoulutusta Al Qaidalta Jemenissä.
”Olemme kostaneet profeetta Muhammadin puolesta”, veljekset huusivat toimittajia surmatessaan.
Charlie Hebdo julkaisi useita pilapiirroksia profeetasta vuosina 2011 ja 2012.
”Lehden päätoimittaja Stéphane Charbonnier (Charb) oli Arabian niemimaan Al Qaidan tappolistalla, kuten kaikki muutkin profeetan pilakuvien piirtäjät”, kertoo Louis Caprioli, GEOS-yhtiön riskienhallintakonsultti ja entinen Ranskan sisäisen tiedustelun vastaterrorismipäällikkö.
Osa Ranskan sanomalehdistä, kuten Le Monde, vertasi Charlie Hebdon surmia Yhdysvaltojen syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin vuonna 2001. Iskujen jälkeen Yhdysvaltojen silloinen presidentti George W. Bush julisti sodan terroria vastaan, mikä johti sotaoperaatioihin Afganistanissa ja myöhemmin Irakissa.
De Durandin mukaan Ranska tuskin lisää toimiaan ulkomailla. ”Ranska tekee ulkomailla jo sen, mitä sen täytyykin tehdä.”
Tammikuusta 2013 lähtien Ranska on avustanut Malin hallitusta sen taistelussa radikaali-islamisteja vastaan. Huhtikuussa 2013 MINUSMAksi nimetty YK-operaatio jatkuu edelleen.
Tämän vuoden syyskuussa Ranska osallistui Yhdysvaltojen johtamiin ilmaiskuihin Isisi-järjestöä vastaan Irakissa. De Durand uskoo, että Ranska jatkaa järjestön vastaista kampanjaa Pariisin terrori-iskuista huolimatta.
Toisaalta maan äärioikeisto, kuten maahanmuuttovastainen Front National -puolue, saattaa vaatia armeijaa palaamaan takaisin kotimaahan suojelemaan siviiliväestöä. Silti valtava määrä sotilaita kaduilla tuskin estäisi terrori-iskuja, jotka voivat tapahtua missä vain ja milloin vain.
Pariisin viime päivien tapahtumien tarkkaa vaikutusta Ranskan politiikkaan on hankala ennustaa, etenkin kun maa on jo ennestään kriisissä sen heikon taloudellisen tilanteen ja poliittisten päättäjien epäsuosion takia.
”Jos tilanne olisi normaalimpi, iskut olisivat saattaneet jäädä yksittäiseksi tragediaksi”, de Durand sanoo.
Länsimaissa on jo pitkään pelätty tilannetta, jossa Syyrian tai Irakin sotiin lähteneet oman maan kansalaiset toteuttaisivat terrori-iskuja palatessaan länteen. Louis Capriolin mukaan Isis-järjestön johtajat ovatkin kehottaneet kannattajiaan vahingoittamaan sitä vastaan taistelevia maita kaikin keinoin.
Kouachin veljekset ja Coulibaly kuuluivat kuitenkin pariisilaiseen Buttes-Chaumont’in islamistiryhmään. Buttes-Chaumont on yksi pääkaupungin pohjoisosista.
”Charlie Hebdoa vastaan tehty hyökkäys on muistutus siitä, ettei Isis ole ainoa terroristijärjestö maailmalla”, Caprioli toteaa.
De Durand muistuttaa, ettei samalla strategialla voi taistella sekä syyrialaisia jihadisteja että kotimaan radikalisoituneita iskuntekijöitä vastaan.
Siinä missä armeija sotii ulkomaalaisia vihollisia vastaan, oman maan siviili on loppujen lopuksi rikollinen, minkä vuoksi poliisin tulisi pyrkiä pidättämään hänet. Tappaminen – kuten Kouachin veljesten ja Coulibalyn tapauksessa – tulee kyseeseen vain silloin, kun se on ainoa keino suojella panttivankeja ja poliiseja sekä selviytyä tilanteesta mahdollisimman vähin vaurioin.
”Valtioiden tulisi voida esimerkiksi karkottaa radikaaleja imaameja tai rangaista iskuntekijöitä laillisin keinoin”, de Durand ehdottaa. ”Ranskalla on jo paljon eri tapoja käytössään, mutta voimme aina yrittää parantaa jotakin.”
Osa jihadisteista saattaakin radikalisoitua kotisohvalla internetin ääressä.
”Vaikka Irakissa tai Syyriassa kouluttautuneet terroristit ovat huomattavasti tehokkaampia, kuka tahansa voi löytää netistä ohjeet pommin rakentamiseen”, de Durand varoittaa.
Miten iskut tapahtuivat? Tässä tapahtumien kulku:
Keskiviikkona 7. tammikuuta aseistetut miehet tappoivat 12 henkeä satiirilehti Charlie Hebdon toimistossa Pariisissa. Poliisi ampui terrori-iskusta epäillyt veljekset Cherif Kouachin, 32, ja Said Kouachin, 34, perjantai-iltana 9. tammikuuta sen jälkeen, kun kaksikko piilotteli panttivangin kanssa painotalossa 30 kilometrin päässä Pariisista.
Torstaiaamuna Amedy Coulibalyn, 32, epäillään surmanneen naispoliisin Montrougessa Pariisin eteläosissa. Perjantaina Coulibaly hyökkäsi kosher-kauppaan Itä-Pariisissa ja piti sen asiakkaita panttivankeinaan.
Coulibaly soitti kaupasta ranskalaismedialle ja kertoi olevansa Isisin jäsen.
Coulibaly kuoli poliisin rynnäkössä liikkeeseen saman päivän iltana. Kaupasta löydettiin myös neljän asiakkaan ruumiit.
Coulibalyn tyttöystävä Hayat Boumeddiene, 26, pääsi ilmeisesti pakenemaan kaupasta. Hän on nyt Ranskan etsityin nainen.
Tilannetta Ranskassa voi seurata esimerkiksi AFP:n Twitter-tililtä ja France24:n sivuilta.