Somevideoista tuli hölösuisten viranomaisten painajainen Venäjällä – kansa sai keinon näpäyttää lahjuksia keräävää hallintoa

Kohuvideoista näyttää koituvan seurauksia etenkin naispuolisille viranhaltijoille.
Eurooppa 22.1.2019 12:20
Metromatkustajia kännyköillä Pietarissa toukokuussa 2016.
Metromatkustajia kännyköillä Pietarissa toukokuussa 2016. © JUSSI NUKARI / Lehtikuva

Venäjällä viranomaiset joutuvat kielteisen somejulkisuuden pelossa varomaan sanojaan uudella tavalla. Aiemmin etenkin alueelliset virkamiehet saivat toimia ja kommentoida asioita melko vapaasti. Tilanne on muuttunut, kun hyvillä kameroilla varustetut kännykät ovat yleistyneet myös Venäjällä.

Etenkin Youtubeen ilmestyy jatkuvalla syötöllä videopätkiä virkamiesten epäonnistuneista ulostuloista. Usein kyse on karkeista, loukkaavista tai muuten kyseenalaisista lausahduksista.

Sopimattomista, laajan yleisön tietoisuuteen leviävistä kommenteista koituu helposti käytännön seurauksia etenkin naispuolisille viranomaisille. Miesten ja Kremliä lähellä olevien korkean tason viranomaisten asemaa julkiset mokat eivät heilauta yhtä helposti.

 

Duuman koulutus- ja tiedekomitean varapuheenjohtaja Boris Tšernyšov vaati loppuvuodesta, että maahan perustettaisiin komissio, jonka tehtävänä on selittää kansalaisille virkamiesten sanomisia. Tšernyšovin mielestä kansalaisille tulee niin paljon tietoa eri suunnista, että tiedon itsenäinen arvioiminen on vaikeaa.

Tšernyšovin suunnittelema komissio koostuisi yhteiskunnallisista vaikuttajista ja toimittajista. Se auttaisi viranomaisia ilmaisemaan ajatuksiaan.

Aloite tuskin etenee, mutta jo idea itsessään kertoo siitä, että viranomaiset ovat huolissaan somen voimasta.

Tšernyšov esitti ajatuksen, kun hän kommentoi Sverdlovskin alueen nuorisopolitiikan osaston johtajan Olga Glatskihin sanomisia, jotka nostivat skandaalin ja menivät netissä viraaleiksi.

Glatskih totesi nuorille vapaaehtoisille puhuessaan, että valtio ei ole nuorille velkaa yhtään mitään. Hän jatkoi, että velkaa ovat ainoastaan nuorten vanhemmat, jotka ovat heidät hankkineet; valtio ei ole pyytänyt vanhempia hankkimaan lapsia.

Glatskih erosi virastaan vuodenvaihteessa. Hänen mielestään hänen sanansa irrotettiin asiayhteydestä.

 

Toinen edustajan eroon johtanut melko tuore tapaus löytyy Saratovista, jossa alueduuma käsitteli työttömien eläkeläisten toimeentulotuen nostamista. Saratovin alueen työasioita hoiti ministeri Natalia Sokolova. Tämä kävi istunnon jälkeen kommunistipuolueen edustajan kanssa vapaamuotoisen keskustelun, joka taltioitui kännykälle.

Kommunisitipuolueen edustaja yritti osoittaa, että 3 700 ruplalla eli noin 50 eurolla on mahdotonta tulla toimeen uhraamatta terveyttään.

Sokolova vastasi voivansa laatia esimerkkiruokalistan itse käyttämiensä kauppojen alennetuista elintarvikkeista, jotta edustaja ymmärtäisi, että 50 eurolla kuukaudessa voi pärjätä. Sokolova lupasi, että ankara ruokavalio nuorentaa, kaunistaa ja hoikistaa. Hän myös totesi, että makaronit ovat aina saman hintaisia ja kehotti kansalaisia toimimaan nopeasti, kun halvat sesonkituotteet tulevat myyntiin. Hän viittasi ortodoksien 40 päivää kestävään paastoon, jonka aikana ihmisten terveys hänen mukaansa kohenee.

Sokolova sai nopeasti potkut kommenttiensa vuoksi.

Kurganinskin alueen kuvernööri Vadim Šumkov puolestaan joutui ikävään valoon kommentoituaan opiskelijatapaamisessa köyhien opiskelijoiden rahallista tukemista.

Šumkov täräytti asiasta kysyneelle nuorelle miehelle, että oli itsekin ollut opiskelija eikä hänen mieleensä silloin todellakaan tullut tuollaisia kysymyksiä. Hän kertoi työskennelleensä ja saaneensa siitä tyydytystä – ”koska olen mies, ja miehen on häpeällistä pyytää mitään”.

Kuvernööri tiedusteli kysyjältä, onko tämä vähävarainen. Saatuaan myöntävän vastauksen kuvernööri totesi, että hätätilanteessa kyllä autetaan. Hän neuvoi samalla nuorta miestä tekemään töitä. Katuja pitäisi kuulemma siivota ja siitä ollaan valmiita maksamaan.

Virkamiehet eivät nauti Venäjällä samanlaista luottamusta kuin vaikkapa Suomessa.

Venäläisten viranomaisten käytös ei liene varsinaisesti muuttunut viime vuosina. Sosiaalinen media on kuitenkin antanut kansalaisille huomattavasti entistä paremmat mahdollisuudet seurata ja arvioida viranomaisten toimintaa.

Venäläiset ovat perinteisesti suhtautuneet virkamiesten sanomisiin varauksella. Aiemmin sopimattomat kommentit jäivät yleensä pienen piirin tietoon, mutta nykyään niitä pääsee somen ansiosta ruotimaan koko Venäjä. Some on poistanut suodattimet, joiden läpi viranomaisten sanomiset ennen kulkivat julkisuuteen.

Asialla on merkitystä, sillä virkamiehet eivät nauti Venäjällä samanlaista luottamusta kuin vaikkapa Suomessa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että viranomaiset ja lahjukset linkittyvät monen venäläisen mielessä tiiviisti toisiinsa.

Tämä ei yllätä, sillä vähintään joka kolmas venäläinen maksoi vuonna 2017 lahjuksia julkisiin palveluihin liittyen. Tiedot käyvät ilmi Transparency Internationalin katsauksesta.

Korruptio liittyy Venäjällä viranomaisten hallinnoimien julkisten palveluiden osalta usein koulutukseen, terveydenhuoltoon, liikennepoliisiin ja virallisiin dokumentteihin.

Youtubessa jaettavat videot tarjoavat kansalaisille keinon näpäyttää viranomaisia tavalla, joka kerää huomiota. Videon voi helposti julkaista paljastamatta todellista henkilöllisyyttään, jolloin ei tarvitse pelätä mahdollisia seuraamuksia.

 

Sosiaalisen median vapaa käyttö ei kuitenkaan ole nyky-Venäjällä itsestäänselvyys. Alkujaan ääritoimintaa vastaan suunnattua ekstremismilakia on nimittäin sovellettu viime aikoina huomattavan usein myös nuoriin somen käyttäjiin. Heitä on haastettu oikeuteen monenlaisten tekaistujen syytteiden varjolla.

Usein kyse on humoristisista meemeistä, jotka käsittelevät vaikkapa maan johtoa tai ortodoksikirkkoa. Tuomioita on tiputeltu muun muassa uskonnollisten tunteiden loukkaamiseen vedoten.

Käytännössä nuoret ovat joutuneet vaikeuksiin satiirin keinoin esitetystä yhteiskuntakritiikistä. Syytetyistä nuorista on haluttu tehdä varoittavia esimerkkejä.

Virkamiesten narauttamista nettivideoilla ekstremismilaki ei sentään kiellä, mutta lain kyseenalaisen soveltamisen takia netin sananvapaus kokonaisuudessaan on ottanut Venäjällä viime aikoina takapakkia.

 

Samaan aikaan kun kansalaisten netinkäyttöä rajoitetaan, ymmärtää muun muassa Venäjän ulkoministeriö yhä paremmin somen voiman. Esimerkiksi provosoivan kärkkäistä kommenteistaan tunnettu ministeriön viestintäjohtaja Maria Zaharova saa somen ansiosta sanomansa käytännössä aina läpi massiiviselle yleisölle.

Presidentti Vladimir Putin ei ylläpidä henkilökohtaisia some-kanavia, mutta hänen julkiset sanomisensa ja tekemisensä päätyvät päivittäin nettiin häntä seuraavan venäläisen ja ulkomaisen mediakoneiston toimesta.

Putin ei yleensä vahingossakaan puhu ohi suunsa, vaan hänen provokatiiviset kommenttinsa ovat tarkoin mietittyjä.

Putinista ei siis nähtäne jatkossakaan kohuvideoita, jotka eisttäisivät hänet epäedullisessa valossa. Jos sellaisia vahingossa julkaistaisiin, ne poistettaisiin netistä samantien.