Brexit-sopu kaatui tähän

Irlannin vehreää maaseutua halkoo kahden maan raja, jota nykyään tuskin huomaa. Siitä on tullut brexit-neuvottelujen ratkaisematon ongelma.

Eurooppa 26.10.2018 06:00
TEKSTI SILJA LANAS CAVADA

Kuvan keskellä kulkee Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja. © Niall Carson / getty images

″Brexit-illallinen: neuvottelut eivät ruokalistalla”, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite tviittasi EU:n päämiesten illalliselta Brysselistä keskiviikkona 17. lokakuuta. ”Toiveissa runsas englantilainen aamiainen seuraavassa tapaamisessa”, hän jatkoi illallispöydästä.

EU:n päämiesten oli tarkoitus keskustella Britannian EU-eron ehdoista Eurooppa-neuvoston kokouksessa viime viikolla. Kokousta oli mainostettu Britannian EU-eron eli brexitin ”totuuden hetkenä”.

Odotukset olivatkin korkealla: kuukausien brexit-väännön jälkeen EU:n päämiehet pääsisivät vihdoin keskustelemaan erosopimuksen sisällöstä. Valmiin sopimuksen viimeistelyyn olisi vielä aikaa marraskuun ylimääräisessa huippukokouksessa.

Toisin kävi, totuuden hetkeä ei tullutkaan.

EU-maiden johtajat nauttivat yhdessä maittavan illallisen (Pääruoka: piikkikampelaa vehnäoluessa haudutettuna). Sen aikana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk totesi, ettei pääministeri Theresa May ollut kyennyt tuomaan kokoukseen mitään ”konkreettisia uusia ehdotuksia”.

Brexit-neuvottelut olivat edelleen täysin jumissa.

 

Britannia päätti erota EU:sta 23. kesäkuuta 2016. Kansanäänestyksen tulos oli täpärä, briteistä 48 prosenttia halusi pysyä unionissa, 52 prosenttia lähteä.

Kansanäänestyksestä on nyt yli 900 päivää. Varsinaisen erohakemuksen EU:n komissiolle Britannia jätti maaliskuun lopussa 2017.

Eroilmoituksen jälkeen jäsenmaalla on kaksi vuotta aikaa lähteä EU:sta. Britannian brexit-päivä on siis 29. maaliskuuta 2019. Siihen on aikaa reilut viisi kuukautta.

Pääministeri Theresa Maylla on käytännössä loppuvuosi aikaa saada brexit-sopimus neuvoteltua. Jos sopimus syntyy, se pitää saada vielä hyväksyttyä alahuoneessa ja Euroopan parlamentissa.

”Olen vakuuttunut, että saan aikaan hyvän sopimuksen”, May sanoi neuvotteluiden jumiutumisesta huolimatta huippukokouksen tiedotustilaisuudessa.

Eroneuvottelut ovat koko ajan edenneet kompuroiden. Etenemistä on hidastanut erityisesti se, etteivät brittipoliitikot ja pääministeri May ole itsekään varmoja, millaisen eron EU:sta he oikein haluavat. On vaikea neuvotella, kun tavoitteita ei ole asetettu.

Theresa May esitteli ensimmäisen kunnollisen brexit-suunnitelman hallitukselleen vasta viime kesäkuussa, kun äänestyksestä oli kulunut yli kaksi vuotta.

Pääministeri May ehdotti niin sanottua puolikovaa brexitiä. Siinä Britannia jäisi EU:n sisämarkkinoille tavaroiden osalta. Sen sijaan palveluiden, pääoman ja henkilöiden vapaan liikkumisen osalta se hylkäisi sisämarkkinat.

Suunnitelma sai tuplatyrmäyksen. Ensin sen hylkäsivät ne Mayn puoluetovereista, jotka ajavat kovaa brexitiä eli täydellistä irtautumista EU:sta. Kaksi Mayn hallituksen ministeriä erosi vastalauseena Brexit-pehmoilulle.

Seuraavaksi puolikovan brexitin ryttäsivät EU-johtajat, joiden pitäisi hyväksyä erosopimuksen ehdot. He ampuivat suunnitelman alas Salzburgin epävirallisessa huippukokouksessa syyskuussa. May pyrkii noukkimaan kirsikat brexit-kakusta, he kritisoivat.

Neuvotteluja vaikeuttaa se, ettei Britannia ole päättänyt, mistä se oikein neuvottelee.

EU-komission arvion mukaan Britannian erosopimuksen keskeisistä asioista on saatu neuvoteltua yli 90 prosenttia. Theresa May arvioi 22. lokakuuta Britannian parlamentissa, että sopimuksesta olisi valmiina jo 95 prosenttia.

Turun yliopiston eurooppaoikeuden professori Jukka Snell pitää arviota ”karkeana”. Hänen mukaansa erosopimuksen suurista asiakokonaisuuksista on päästy ”enemmän ja vähemmän” yksimielisyyteen mutta yksityiskohtia on edelleen auki.

Brexit-sopimus pitää käytännössä sisällään kaksi eri sopimusta, joista kumpikaan ei ole vielä valmis.

Kiireellisempi on erosopimus. Siinä sovitaan, mitä tapahtuu ensi maaliskuussa, kun Britannia ei enää ole EU:n jäsen. Sovittavia asioita on satoja: Miten kansalaisten oikeudet järjestetään, paljonko ero Britannialle maksaa, kuinka pitkä on siirtymäaika, missä EU:n ulkoraja kulkee.

Toinen sopimus on poliittinen julistus Britannian ja EU:n tulevista suhteista. Se on tarkoitus neuvotella valmiiksi eropäivää seuraavan vajaan kahden vuoden siirtymäkauden aikana.

 

Brexit-sopimuksen luonnoksen voi lukea netissä. Sen nimestäkin voi päätellä, että aivan yksinkertaisesta asiasta ei ole kysymys: Draft Agreement on the withdrawal of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland from European Union and the European Atomic Energy Community.

Tämänhetkisessä luonnoksessa on 129 sivua, viisi asiakokonaisuutta sekä kätevä värikartta, jonka avulla kuka tahansa voi seurata brexit-neuvotteluiden etenemistä.

Pääministeri Juha Sipilä totesi Eurooppa-neuvoston kokouksessa arvoituksellisesti, että brexit-neuvottelija Michel Barnierin luonnoksesta löytyy myös ”paljon vihreätä”.

Vihreäksi maalatut tekstit ovat asioita, joista neuvottelijat ovat jo sopineet. Keltaisista asioista on olemassa sovitut poliittiset tavoitteet. Sopimuksen valkoiset kohdat taas ovat EU:n esittämiä asioita, joista neuvottelut ovat täysin kesken.

Hankalin valkoinen asia on kysymys Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajasta. Siitä nettisopimuksessa on vasta tekstiluonnos. Sisällöstä puuttuu se tärkein: poliittinen yhteisymmärrys siitä, miten ongelma ratkaistaan.

 

Raja on lähes näkymätön.

Se kulkee kauniin vehreän maalaismaiseman läpi Lough Foylen jokisuistosta Carlingford Loughin jäätikkövuonolle.

Keskellä vuonoa on puinen merkki, joka paljastaa, että tässä on kahden valtion raja. Tien reunalle pystytetty kyltti vahvistaa asian: ”Tervetuloa Pohjois-Irlantiin”.

Pohjois-Irlannin ja Irlannin erottaa toisistaan 499 kilometrin pituinen näkymätön raja. Britannian EU-eron jälkeen siitä kuitenkin tulee EU:n ulkoraja, koska Irlanti jää EU:hun ja Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti lähtee.

Brexit-neuvotteluiden suurin ongelma on ollut Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajan pitäminen avoimena myös eron jälkeen.

Sekä EU että Britannia ovat yhtä mieltä siitä, ettei maiden välille saa muodostua ”kovaa” rajaa, jota valvoisivat tulliviranomaiset, rajatarkastajat, poliisi tai sotilaat.

Seuraukset voisivat olla kohtalokkaat.

Pahimmillaan rajavalvonnan palauttaminen voisi avata vanhat haavat ja vesittää rauhansopimuksen, joka lopetti vuosikymmeniä kestäneen väkivallan kierteen Pohjois-Irlannissa. Sitä ei halua kukaan.

 

Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan valvominen olisi erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Rajanylityspaikkoja on yli 200 ja tällä hetkellä rajan ylittää päivittäin esimerkiksi noin 30 000 työmatkalaista.

Neuvotteluiden aikana EU-kieleen on saatu uusi sana: backstop, suomalaisittain vaikkapa perälauta.

Se on periaate, jonka avulla halutaan varmistaa, ettei Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille nouse kovaa rajaa myöskään siinä tapauksessa, että Britannia eroaa EU:sta ilman valmiiksi neuvoteltua sopimusta.

EU on ehdottanut backstop-ratkaisuksi sitä, että Britannia putoaisi eron jälkeen sisämarkkinoiden ulkopuolelle mutta Pohjois-Irlanti pysyisi siellä. Silloin tavarat liikkuisivat vapaasti Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä mutta eivät enää Pohjois-Irlannin ja Britannian pääsaaren. Sisämarkkinoiden raja siirtyisi Irlanninmereen.

Lontoossa ehdotusta on pidetty poliittisesti mahdottomana.

Pääministeri Mayn hallitus pysyy pystyssä vain, koska pieni pohjoisirlantilainen DUP-puolue tukee sitä. DUP ei missään tapauksessa suostu siihen, että Britannian ja Pohjois-Irlannin välillä ryhdyttäisiin järjestämään rajatarkastuksia.

Britannian hallituksen ratkaisu taas on, että koko Yhdistynyt kuningaskunta jäisi tulliliittoon –  mutta vain väliaikaisesti. Mayn mukaan kukaan Britannian pääministeri ei suostuisi koskaan ”hajottamaan” Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

 

Britannia ja EU hyväksyivät jo joulukuussa 2017 periaatteen kovan rajan välttämisestä.

EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier lupasi lokakuun huippukokouksessa, että EU on valmis pidentämään brexitin siirtymäaikaa vuodella, lähes kolmeen vuoteen. Mutta vastineeksi Britannian pitäisi suostua siihen, että Pohjois-Irlanti jää osittain sisämarkkinoille, jos rajakiistaan ei löydetä määräaikaan mennessä mitään muuta ratkaisua.

Siirtymäajan pidentäminen antaisi kummallekin osapuolelle aikaa neuvotella siitä, miten Britannian ja EU:n suhteet eron jälkeen järjestetään. Irlanti-ongelmaa se ei kuitenkaan poistaisi.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela muistuttaa, että koska pääministeri Maylla on vain hutera enemmistö parlamentissa, hän on joutunut hakemaan neuvotteluiden aikana laajasti poliittista tukea taktiikalleen. Mayn konservatiivipuolue hävisi yllättäen kesän 2017 parlamenttivaalit, mikä rampautti pääministerin asemaa neuvottelijana.

Yleensä eripurainen Euroopan unioni on brexit-neuvotteluiden aikana osoittanut, että se kykenee toimimaan yhtenäisesti. EU-maiden pysyminen yhdessä rintamassa on ollut kaikille suuri yllätys.

Britannialle se on ollut myös pienoinen pettymys, koska maa toivoi saavansa neuvotteluissa enemmän ymmärrystä esimerkiksi Hollannilta, Ranskalta ja Belgialta, joiden kanssa se käy eniten kauppaa.

”Mikään hajota ja hallitse -strategia ei ole Britannian osalta toiminut”, eurooppaoikeuden professori Jukka Snell sanoo.

Tulevat viikot osoittavat, löytääkö May Irlanti-kiistaan sisäpoliittisesti hyväksyttävän ratkaisun.

”Siksi tarvitaan viikkoja, ehkä kuukausi”, Ulkopoliittisen instituutin Jokela sanoo. ”Mutta tunnelma viime viikon kokouksessa oli rauhallinen. Vaikka oli kiire, kaikki pyrkivät sopuun. Nyt varmasti myös EU27 miettii, mitä innovatiivista se voisi vielä keksiä Pohjois-Irlantin backstop-kysymyksen suhteen.”

 

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker arvioivat pettymykseen päättyneen Brysselin-huippukokouksen jälkeen, että sopimus on ”lähempänä” kuin aiemmin.

Neuvottelujen venyttäminen kalkkiviivoille saattaa olla myös osa Theresa Mayn kotimaista neuvottelustratagiaa, arvioi UPIn Jokela.

Hän voi yrittää saada sopimuksen valmiiksi myöhään, vasta joulukuussa. Silloin sen voisi pikahyväksyttää parlamentissa ottakaa tai jättäkää -periaatteella.

Jukka Snellin mukaan on täysin mahdollista, että erosopimus lopulta kariutuu Pohjois-Irlannin kysymykseen.

Jos Britannin parlamentti ei hyväksy erosopimusta ja maa päätyy sisäpoliittiseen umpikujaan, Maylle jää kaksi vaihtoehtoa. Joko ero EU:sta ilman sopimusta tai uudet vaalit.

”Siinä yhteydessä Britannia saattaa pyytää lisäaikaa”, Snell arvailee.

Jos erosopimusta ei synny, Britannia ja EU eivät myöskään sovi tulevista kauppasuhteista tai turvallisuudesta. Tällöin Britannian ja EU:n kauppasuhteet maaliskuun 29. päivän jälkeen määrittäisi Maailman kauppajärjestö WTO.

”No deal is better than a bad deal”, ei sopimusta on parempi kuin huono sopimus, May on toistellut koko neuvotteluiden ajan.

EU:n ratkaiseva huippukokous järjestetään joulukuussa. Brexit-kello käy mutta aikaa on vielä jäljellä.

Sisältö