Näin Välimerestä tuli joukkohauta – ja siirtolaisten ahdingosta miljardibisnes

EU suunnittelee voimakeinoja salakujetusongelman ratkaisemiseksi. Myös Suomi on mukana.
Eurooppa 23.4.2015 07:30
Kalastajat katsovat siirtolaisia kuljettaneen laivan jäännöksiä lähellä Rhodoksen saarta Välimerellä 20. huhtikuuta 2015. © Nikolas Nanev / AP / LEHTIKUVA

Eurooppaan pyrkineitä siirtolaisia on hukkunut 30 kertaa enemmän kuluneen vuoden aikana kuin viime vuonna samana ajanjaksona, laskee Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. Kun viime viikonloppuna Libyan rannikolla noin 800 hukkunutta lasketaan mukaan, tämän vuoden uhriluku on yli 1700.

Tänään torstaina järjestetään Brysselissä ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous, johon osallistuu myös pääministeri Alexander Stubb. Kokous käsittelee Välimeren tilannetta ja maahanmuuttoa.

Tarkoituksena on löytää keinoja, joilla voidaan estää salakuljettajien toiminta, joka saattaa ihmiset hengenvaaraan.

”Tilanne Välimerellä on dramaattinen. Euroopan on puututtava yhdessä tähän vakavaan haasteeseen”, sanoo Stubb.

Kriisin ratkaisemiseksi EU-komissio on laatinut kymmenkohtaisen esityksen, joka esiteltiin EU:n ulko- ja sisäministereille Luxemburgissa maanantaina 20. huhtikuuta.

Pehmeiden keinojen sijaan EU aikoo siirtyä käyttämään voimakeinoja. Suunnitelmissa on puuttua ihmisten salakuljetusongelmaan muun muassa tuhoamalla salakuljettajien aluksia.

Vastaavanlaiseen ratkaisuun päädyttiin, kun Atalanta-operaatio käynnistettiin Somalian edustalla suojelemaan maailman ruokajärjestön avustuskuljetuksia ja ehkäisemään merirosvousta.

Financial Times -lehti arvioi, että operaatio saattaa olla liian hidas ratkaisemaan siirtolaisten salakuljetusongelmaa. Kriisi on akuutti. Atalanta-operaation kohdalla kesti neljä vuotta ennen kuin ensimmäiset iskut saatiin tehtyä.

”On hullua ajatella, että aluksen tuhoaminen Libyan rannikolla ratkaisisi ongelman”, sanoo Paolo Magri Milanon kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksesta FT:lle.

”Kyseessä on kansainvälinen rikollisjärjestö, ja he lähettävät uuden laivan Egyptistä. Yhden laivan hinta on 100 000 euroa, mutta jokaisella salakuljetuksella voi tienata 800 000 euroa.”

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön arvion mukaan pelkästään Italiaan on rantautunut kuluvana vuonna 20 000 siirtolaista. Jos tahti jatkuu samanlaisena, loppuvuoden aikana on odotettavissa noin 50 000 ihmistä, jotka yrittävät paeta kotimaansa epävakaista oloista pohjoiseen.

 

Tampereen yliopiston sosiaaliantropologian yliopistonlehtorin Marko Juntusen mukaan siirtolaisten salakuljettaminen nousi maailmanlaajuiseksi ongelmaksi 1990-luvun loppupuolella.

”Ilmiö on vanha, mutta uutta on sen laajuus, monimuotoisuus ja monimutkaisuus.”

Ympäri maailmaa vuosittain salakuljetetaan satojatuhansia ihmisiä valtionrajojen yli. Kyse on miljardiluokan liiketoiminnasta.

”Libyan tilanne on poikkeuksellinen Välimeren salakuljetuksen historiassa”, Juntunen sanoo. ”Asetelma on nyt niin kaaottinen pitkälti siitä syystä, että Libyan valtio on tyystin romahtanut.”

Huhtikuussa Al Arabiya -kanavan Panorama-ohjelmassa arvioitiin, että Libyassa valtatyhjiön täyttävät noin 1400 aseellista ryhmittymää.

”Näille siirtolaisten ahdinko on tulonlähde”, Juntunen toteaa.

 

Juntusen mukaan siirtolaisten salakuljettaminen tapahtuu hyvin erilaisin keinoin. Välimerellä tapahtuva ihmisten rahtaaminen täyteen survotuissa heppoisissa aluksissa on vain yksi tapa.

Vaikka siirtolaisten salakuljetuksesta puhuttaessa viitataan järjestyneeseen rikollisuuteen, suurin osa salakuljettajista on Juntusen mukaan ”tavallisia” kansalaisia, joilla on hyvin erilaiset taustat: esimerkiksi ravintoloitsijoita, autokauppiaita, partureita, tarjoilijoita ja perheenäitejä.

”He ovat sotkeutuneet salakuljettamiseen esimerkiksi sukulaisten, tuttavien ja liikekumppanien kautta. Ja joillakin on itsellään siirtolaistausta.”

YK:n huume- ja rikosjärjestö kuvailee siirtolaisten salakuljettamista houkuttelevaksi liiketoiminnaksi. Rikollisilla on pieni kiinnijäämisen riski ja lyhyet tuomiot.

Juntunen arvioi, että yleisesti ottaen salakuljettajien tuotoista jopa puolet menee asiakirjojen, kuten passien, väärentäjille, rajaviranomaisille ja muille välikäsille, jotka auttavat salakuljettamisessa.