”Minä kuulen myös suuttumuksenne”, Macron vakuutti voitonpuheessaan – Nyt hänen olisi voitettava vielä kerran

Viiden viikon kuluttua pidettävät parlamenttivaalit ratkaisevat, saako Ranska Emmanuel Macronista vahvan vai heikon presidentin.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ranskan tulevalla presidentillä Emmanuel Macronilla on edessään viiden viikon maraton.

Ensimmäinen suuri erävoitto, vaalien toinen kierros, on kunniakkaasti takana. Mutta Macron on vasta puolitiessä.

Macron voitti äärioikeiston Marine Le Penin selvin luvuin sunnuntain presidentinvaaleissa. Hän sai 66,1 prosenttia äänistä, Le Pen 33,9 prosenttia.

Seuraavien viikkojen aikana EU-myönteisen ja liberaalin Macronin pitäisi onnistua myymään ranskalaisille omat ajatuksensa ja uudistusehdotuksensa, vielä toisen kerran.

Muuten hänen kätensä reformistina, jollaiseksi hän on itsensä profiloinut, ovat aika lailla sidotut. Voidakseen toteuttaa lupaamiaan uudistuksiaan Macron tarvitsee enemmistön tuen En Marche! -liikkeelleen kesäkuun parlamenttivaaleissa.

Ranskalaisen France 2 –tv-kanavan vaali-illassa 7. toukokuuta En Marche! -liikkeen parlamenttivaaliehdokas kertoi, että vasta 14 ehdokasta oli valittu. Viikon sisällä heitä on valittava kaikkiaan 577. Ehdokkaat haravoidaan yli 6 000 hakijan joukosta.

Perinteisen politiikan ulkopuolelta Elysée-palatsiin rynnineellä Macronilla on ollut paljon onnea matkassa. Riittääkö se loppuun asti?

 

Vaalitulos on Emmanuel Macronille monella tavalla mairitteleva.

Noin 20 miljoonaa ranskalaista äänesti Macronia toisella kierroksella. Vastaehdokas Marine Le Pen sai 11 miljoonaa ääntä. Se on Kansallinen rintama -puolueen tähänastinen ennätys presidentinvaaleissa.

Silti vaalituloksessa on Macronin kannalta paljon toivomisen varaa.

Reilu 25 prosenttia äänioikeutetuista jätti toisella kierroksella äänestämättä tai äänesti tyhjää. Määrä on suurin sitten vuoden 1969. Silloin reilu 30 prosenttia ranskalaisista äänioikeutetuista jäi kotiin tai äänesti tyhjää.

Historiallisen korkeaksi nousi nyt myös tyhjää äänestäneiden määrä. Heitä oli noin 4,2 miljoonaa.

Vaalituloksen selvittyä useat asiantuntijat arvioivat, että äänestämättömyys kertoo ranskalaisten epäröinnistä: kumpikaan toisen kierroksen ehdokkaista ei ollut mieluinen. Ei talous- ja arvoliberaali Macron eikä EU-vastainen oikeistopopulisti Le Pen.

Toisaalta kotiin jäämisen tai tyhjän äänestämisen voi tulkita myös selväksi merkiksi tyytymättömyydestä uutta presidenttiä kohtaan.

”Minä olen kuullut myös suuttumuksen”, Emmanuel Macron vakuutti ranskalaisille voittopuheessaan Louvren aukiolla Pariisissa.

Vaalitulos kertoo myös sen tosiasian, että ranskalaisista joka kolmas oli lopulta valmis äänestämään äärioikeiston ehdokasta, kun vastassa oli sitoutumaton ja melko tuntematon ehdokas Emmanuel Macron.

Voittopuheessaan Macron lupasi tehdä kaikkensa, jotta viiden vuoden päästä yhdenkään ranskalaisen ei tarvitsisi äänestää äärioikeistoa. Hän lupasi myös suojella ranskalaisia vaaroilta ja palvella heitä rakkaudella.

Tämänkertaisissa presidentinvaaleissa juuri mikään ei ole mennyt perinteisesti.

Parlamenttivaaleissa Macronin kauniiden puheiden ja “ei oikealla, ei vasemmalla” -iskulauseen täytyisi muuttua vielä enemmän lihaksi.

Vaalit pidetään 11. kesäkuuta tilanteessa, joka on kaikille uusi ja ennakoimaton.

Ranskan parlamenttivaalit ovat avoimemmat ja ratkaisevammat kuin ehkä koskaan aiemmin.

Suuri muutos on se, että kaksi valtapuoluetta – konservatiivit ja sosialistit – ovat menettäneet asemiaan yli 30 vuotta jatkuneen valtakauden jälkeen.

Useammasta puolueesta koostuvista koalitiohallituksista on Ranskassa vain hyvin vähän kokemusta.

Macronin tilanne on toinen, koska hänellä ei ole tukenaan perinteistä puolukoneistoa. Edessä on kova työ, jotta hän saa muodostettu parlamenttiin koalition, joka auttaa häntä ajamaan lainsäädäntöhankkeita läpi.

”Myös tapa, jolla presidentti ja hallitus toimivat yhdessä, tulee olemaan jollain tavalla uusi”, arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma.

Parlamenttivaalit ovat Ranskassa enemmistövaalit. Kustakin 577 vaalipiiristä valitaan vain yksi edustaja. Jos yksi ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hän pääsee suoraan parlamenttiin. Muussa tapauksessa järjestetään toinen äänestyskierros eniten ääniä saaneiden kesken.

Ranskalaiset ovat äänestäneet parlamenttivaaleissa perinteisesti presidentinvaalien voittajan puoluetta. Jos he toimivat kesäkuussa tuttuun tapaa ja äänestävät En Marche! -liikettä, Macron on turvassa. Toisaalta tämänkertaisissa presidentinvaaleissa juuri mikään ei ole mennyt perinteisesti.

 

Myös Marine Le Pen yrittää hioa puoluettaan iskukuntoon parlamenttivaaleja varten.

Hän lupasi heti vaalien jälkeen, että uudistaa Kansallinen rintama -puolueettaan ja nimeää sen uudestaan.

Oikeistopopulistinen Kansallinen rintama pyrkii saamaan noin 15 paikkaa Ranskan nykyisestä kansalliskokouksesta, arvioi Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc.

Tällä hetkellä puolueella on kaksi paikkaa edustajainhuoneessa.

”En usko, että puolue kykenee siihen”, Clerc arvioi 15 edustajan tavoitetta.

Presidentinvaalien toisella kierroksella Kansallinen rintama sai enemmistön vain kahdessa departementissa, Pas-de-Calais’ssa ja Aisnessa. Katso vaalituloksen aluejako täältä.

 

Presidentti François Hollande siirtää tehtävänsä Emmanuel Macronille sunnuntaina 14. toukokuuta.

Emmanuel Macron on luvannut kertoa heti virkaanastujaispäivänsä jälkeen Ranskan uuden pääministerin nimen.

Ranskassa presidentillä on paljon valtaa. Hän valitsee pääministerin, voi hajottaa alahuoneen ja määrätä uudet vaalit.

Macron kertoi viime viikolla Europe 1 -tv-kanavalle, että on jo päättänyt, kenet nimeää seuraavaksi pääministeriksi, jos tulee valituksi.

Vaalikampanjan aikana hän on väläyttänyt ajatusta naispääministeristä. Myöhemmin Macron on korjaillut sanomisiaan ja todennut, ettei valitse pääministeriä vain siksi, että tämä on nainen.

Le Figaro -sanomalehden politiikan toimitus nostaa tuoreessa selvityksessään pääministerikisan ykkösveikkaukseksi keskustalaisen MoDem-puolueen François Bayroun ja toiseksi Ranskan puolustuministeri Jean-Yves Le Drianin.

Le Figaron top 10 -listaan on päässyt vain kaksi naisia: Anne-Marie Idrac ja Valérie Pécresse.