Kohti ennenaikaisia vaaleja
Kreikassa tyytymättömyys Tsiprasin hallitukseen kasvaa. Korruptioon sotkeutuneen oikeiston voitto ei silti ole varma.
Metrosta virtaa väkeä Klafthmonosin aukiolle Ateenassa. Poliisit valvovat kadunkulmissa, kun tuhannet julkisen sektorin työntekijät kokoontuvat ties monenteenko mielenosoitukseensa yhdeksän vuotta kestäneen talouskriisin aikana.
Arkkitehti Dimitris Stefanakis jakaa äärivasemmistolaisen Sosialistisen työväenpuolueen lehtiä metroaseman edustalla. Hän arvostelee tiukasti Kreikan hallitusta, vaikka pääministeri Aléxis Tsipras edustaa samantapaista vasemmistolaista maailmankatsomusta kuin hän.
”Kreikan talous kasvaa ja budjetti on ylijäämäinen”, Stefanakis sanoo. ”Tsiprasin pitäisi ymmärtää, että ylimääräiset rahat kuuluvat kansalaisille eikä pankeille.”
Tsiprasin johtama radikaali vasemmistopuolue Syriza nousi valtaan 2015 lupaamalla peruuttaa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston leikkausohjelman, jolla Kreikan julkista taloutta pantiin tasapainoon.
Lupaus ei ole pitänyt. Syrizan ja pienen oikeistopopulistisen nationalistipuolueen, Anelin, hallitus on joutunut noudattamaan samanlaista tiukkaa talouskuria kuin edellinen keskustaoikeistohallitus.
Nyt hallitus natisee liitoksissaan. Anel ei hyväksy Tsiprasin neuvottelemaa kompromissia lähes 30 vuotta jatkuneeseen kiistaan Kreikan pohjoisen naapurimaan Makedonian nimestä.
Sopimuksen mukaan Makedonian nimeksi tulisi Pohjois-Makedonian tasavalta, mutta sekään ei ole kreikkalaisten nationalistien mielestä hyväksyttävää. Heidän mielestään Makedonian nimi kuuluu yksinomaan Kreikan pohjoiselle maakunnalle.
Kreikassa on tarkoitus järjestää parlamenttivaalit ensi lokakuussa. Maan politiikkaa läheltä seuraava toimittaja Kostas Argyros arvelee kuitenkin, että ne saatetaan pitää jo keväällä yhtä aikaa eurovaalien kanssa.
Tuoreen mielipidemittauksen perusteella konservatiivipuolue Uusi demokratia voittaisi vaalit yli 38 prosentin ääniosuudella, jos ne järjestettäisiin nyt. Hallitusvastuussa olevan Syrizan kannatus on pudonnut edellisten vaalien yli 36 prosentista 22:een, ja Anel näyttäisi putoavan kokonaan parlamentista.
Argyros ei pidä kuitenkaan oikeiston voittoa varmana. Monet konservatiivipoliitikot ovat sotkeutuneet korruptioskandaaleihin, joten tilanne saattaa kääntyä vielä vasemmiston eduksi.
”Tsipras on onnistunut monissa asioissa varsin hyvin”, Argyros sanoo.
”Hänestä on kehkeytynyt sosiaalidemokraatti ja hänellä on erinomaiset suhteet Euroopan keskeisiin johtajiin.”
Ateenan kauppakorkeakoulun apulaisprofessori George Economides pelkää, että käytännössä jo alkaneen vaalikamppailun aikana annetaan katteettomia lupauksia, jotka vesittävät talousuudistukset.
Kreikka on sitoutunut pitämään budjettinsa ylijäämäisenä vuoteen 2060. Se sitoo myös tulevia hallituksia, sillä Kreikan velkataakka on edelleen valtava. Markkinat seuraavat tilannetta tarkasti ja korot kääntyvät heti nousuun, jos hallitus lipsuu sovitulta linjalta.
”Seuraavat 5–10 vuotta ovat ratkaisevia”, Economides sanoo.
”Kreikalla olisi nyt mahdollisuus uudistaa taloutensa tehokkaammaksi. Jos se onnistuu ja velkaa saadaan lyhennettyä, kasvua on helpompi pitää yllä tulevaisuudessa.”
Kiusaus suuriin lupauksiin kasvaa kuitenkin vaalien lähestyessä. Kansalaiset ovat kovilla, sillä palkkoja ja eläkkeitä on leikattu rankasti samalla kun veroja on kiristetty. ”Pahin vaihe on kuitenkin ohi”, Economides sanoo.
Kreikan talous kääntyi kasvuun jo 2017, ja matkailu vetää. Työttömyys on pudonnut 18,9 prosenttiin, kun se lähenteli 28 prosentin tasoa 2013.
EU-maiden tukiohjelma päättyi viime elokuussa. Kreikan pitäisi nyt tulla toimeen omillaan. ”Ongelmana on se, että valtio ei saa vieläkään lainaa markkinoilta”, Economides sanoo.
Hän uskoo silti Kreikan selviytyvän, jos puolueet pääsevät yhteisymmärrykseen kestävästä talouspolitiikasta. ”Poliitikot ovat alkaneet puhua laajapohjaisesta koalitiohallituksesta. Luulen, että se olisi viisain vaihtoehto vaalien jälkeen.”