Euroopan oikeusasiamies alkaa tutkia komissaarien ja virkamiesten siirtymistä lobbareiksi – aluksi syyniin sata tapausta
Emily O’Reillyn mukaan komissio on tulkinnut omia sääntöjään niin vapaasti, ettei niillä ole ollut käytännön merkitystä. Tähän hän haluaa muutoksen.
Euroopan komissio on tähän saakka myöntänyt virkamiehilleen ja entisille komissaareille lähes automaattisesti oikeuden siirtyä yksityisten yritysten tai edunvalvontajärjestöjen palvelukseen. Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly ilmoitti kuitenkin tiistaina 18. toukokuuta, että hän ryhtyy tutkimaan kyseisiä käytäntöjä.
Oikeusasiamiehen virasto tutkii ensi vaiheessa sata tapausta, joissa komissio on hyväksynyt siirtymisen uusiin tehtäviin. Tapauksiin sisältyy entisiä kommisaareja sekä keskitason ja ylimmän tason virkamiehiä.
Tutkinnan taustalla on O’Reillyn mukaan huoli siitä, että vaikka lobbariksi siirtymiselle on säädetty selkeät säännöt, komissio tulkitsee niitä varsinkin ylimpien virkamiesten ja komissaarien osalta liian vapaamielisesti.
Vuonna 2019 komissio hyväksyi 99 prosenttia kaikista hakemuksista, joilla sen entiset virkamiehet tai komissaarit hakivat lupaa siirtyä yksityisten yritysten tai organisaatioiden palvelukseen. Hakemuksia tehtiin tuona aikana yhteensä 363.
Yksi hakijoista oli Suomen edellinen EU-komissaari Jyrki Katainen (kok), joka haki ja tuli valituksi Sitran yliasiamieheksi vuoden 2020 alusta.
Katainen oli työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari. Koska Sitra käsittelee pitkälti samoja asioita, EU-komissio ilmoitti heinäkuussa 2019 rajoittaneensa Kataisen työtehtäviä komissiossa Sitra-haun takia. Katainen jätti komissaarin tehtävät marraskuun lopussa 2019 samalla kun koko Jean-Claude Junckerin komissio erosi.
Yksi eniten kritiikkiä herättänyt rekrytointi koskee José Manuel Barrosoa, joka toimi EU-komission puheenjohtajana vuosina 2004–2014. Hänet palkattiin puheenjohtajakautensa jälkeen amerikkalaiseen investointipankki Goldman Sachsiin, missä hän lobbasi pankkien valvonnan keventämisen puolesta niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.
Komission vuonna 2018 hyväksymien sääntöjen mukaan komissaarien on kahden vuoden ajan pidättäydyttävä siirtymästä lobbariksi sille alalle, mihin heidän tehtävänsä komissiossa on liittynyt. Heidän on myös raportoitava komissiolle uusista tehtävistään EU:n ulkopuolella. Komissiolla on oikeus kieltää heitä ottamasta tehtäviä vastaan, jos ne ovat ristiriidassa sääntöjen kanssa.
Samat säännöt koskevat myös komission korkeimpia virkamiehiä.
Komissio on kuitenkin tulkinnut omia sääntöjään niin vapaasti, ettei niillä ole ollut käytännön merkitystä. Juuri tähän O’Reilly haluaa nyt muutosta.
Hänen mukaansa komission tulisi tulkita komissaareille ja korkeimmille virkamiehilleen asetettuja eettisiä rajoituksia huomattavasti nykyistä tiukemmin. Tämä tulisi tehdä selväksi jo silloin, kun henkilö on hakemassa töitä komissiosta.
Salliva linja virkamiesten ja komissaarien siirtymisessä lobbareiksi on omiaan heikentämään EU:n instituutioiden uskottavuutta. Se lisää vettä euroskeptikkojen myllyyn kaikkialla unionissa. Nykyisen sääntöjen tulkinnan valossa populistien on helppo maalata unionin virkamiehistä ja poliitikoista kuvaa etuoikeutettuna rälssinä, joka elää omissa sfääreissään jäsenmaiden veronmaksajien todellisuuden ulkopuolella ja pääsee sitten vielä suuremmille palkoille edistämään yksityisten bisnesten etuja.
Vain muutama kuukausi ennen EU:n oikeusasiamiehen ilmoitusta tutkinnan alkamisesta Saksan entinen EU-komissaari Günther Oettinger yritti saada komissiolta hyväksyntää siirtyäkseen lobbausfirman palvelukseen. Yksi yrityksen suurimmista asiakkaista on tupakkayhtiö. Tämä siirron komissio katsoi sääntöjen vastaiseksi.