EU-maat kielsivät mehiläisiä tuhoavan torjunta-aineen käytön pelloilla – Suomi äänesti tyhjää

Suomessa neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita käytetään muun muassa rypsin ja rapsin viljelyssä.
Eurooppa 27.4.2018 17:45
© Yuri Kadobnov / AFP / Lehtikuva

EU on päättänyt kieltää maailman yleisimmän torjunta-aine neonikotinoidin käytön muussa kuin kasvihuonekäytössä. Kielto koskee kolmea tärkeintä neonikotinoidien ryhmään kuuluvaa tuholaismyrkkyä.

Jäsenmaat hyväksyivät päätöksen perjantaina 27. huhtikuuta määräenemmistöllä. 16 jäsenmaata 28:sta äänesti rajoitusten puolesta. Suomi äänesti tyhjää.

Neonikotinoidit ovat joukko kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään torjumaan tuhohyönteisiä maissin, soijan, vehnän ja viljelykasvien alueilla. Nyt kielletyt tuholaismyrkyt ovat imidaklopridi, klotianidiini ja tiametoksaami.

Päätös laajentaa vuonna 2013 voimaan tullutta osittaista kieltoa, joka koski neonikotinoidien käyttöä öljykasveihin, kuten rapsiin ja rypsiin. Kiellon taustalla oli epäilys siitä, että neonikotinoidien aiheuttavat mehiläiskatoa. Hyönteismyrkyn on esitetty vaikuttavan mehiläisiin samaan tapaan kuin nikotiini vaikuttaa ihmiseen.

Sittemmin neonikotinoidien riskejä mehiläisille on tutkittu lisää. Helmikuussa 2018 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi laajan selvityksen. Sen mukaan suurimmassa osassa tapauksista neonikotinoidien käyttö on riski pölyttäville hyönteisille. Riskit vaihtelevat riippuen valmisteiden käyttötavasta, altistumistavasta ja pölyttäjälajista.

EU:n oli tarkoitus äänestää neonikotinoidien kiellon laajentamisesta jo joulukuussa. Äänestystä päätettiin kuitenkin siirtää keväälle, kun komission ehdotus ei kerännyt alustavassa äänestyksessä tarpeeksi ääniä.

Silloin osa jäsenmaista ei ollut vielä muodostanut kantaansa, sillä he odottivat EFSAn helmikuisen raportin julkistamista.

Suomessa Tukes on myöntänyt hätäluvan joka vuosi vuoden 2013 kiellon voimaan tulemisen jälkeen, myös täksi kevääksi.

Suomi kuuluu päätöstä vastaan hangoitelleiden joukkoon. Suomen hallituksen virallinen kanta on se, että neonikotinoideja tarvitaan rypsin viljelyssä. Suomi olisikin toivonut päätöstä, jossa aineiden käyttö olisi voinut jatkua viljelykasveilla, jotka eivät ole pölyttäjiä kiinnostavia.

Nyt päätös tarkoittaa neonikotinoidien käytös loppumista jo aiemmin kiellettyjen öljykasvien ohella myös sokerijuurikkaan, perunan, syysvehnän ja rukiin viljelyssä sekä metsäpuiden taimien käsittelyssä taimitarhoilla.

Tähän mennessä jäsenmaat ovat voineet kiertää vuonna 2013 voimaan astunutta kieltoa hakemalla hätälupaa öljykasvien viljelyyn. Hätälupaa on voinut hakea oman maan viranomaisilta 120 päiväksi kerrallaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt hätäluvan öljykasvien peittaukselle käytännössä joka vuosi vuoden 2013 kiellon voimaan tulemisen jälkeen, myös täksi kevääksi. Se perustelee hätäluvan myöntämistä sillä, että kevätkylvöisten öljykasvien viljely Suomen olosuhteissa on lähes mahdotonta ilman tehokasta keinoa torjua kirppoja.

 

Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa viljellään pääsääntöisesti kevätkylvöisiä öljykasveja, koska syysmuotojen talvehtiminen pohjoisissa oloissa on epävarmaa. Kevätkylvöiset lajikkeet ovat syyskylvöisiä lajikkeita alttiimpia kirppatuhoille.

Tukes myös arvioi, että kielto tulee lisäämään myrkyllisten pyretroidiruiskutusten käyttöä pelloilla. Ne ovat myrkyllisiä vesieliöille, pölyttäjille ja muille hyötyniveljalkaisille. Tukesin mukaan ruiskutteet ovat ympäristön kannalta huono vaihtoehto, eikä niillä saada myöskään aikaan riittävää tulosta torjunnassa.

Myös neonikotinoideja valmistava kemianteollisuus ja viljelijäjärjestöt ovat vastustaneet voimakkaasti päätöstä.

Saksalaisen lääketeollisuusyhtiö Bayerin mukaan päätös on ”surullinen maanviljelijöille ja huono diili Euroopalle”. Bayer valmistaa imidaklopridia, joka kuuluu kiellettyjen neonikotinoidien joukkoon.

Sen sijaan pitkään kiellon puolesta kampanjoineet ympäristöjärjestöt ovat iloinneet päätöksestä. Muun muassa Greenpeacen mukaan päätös on ”hyvä uutinen mehiläisille, muille pölyttäjille ja laajemmalle ympäristölle”. Osa ympäristöjärjestöistä on tosin jo huomauttanut, että myös kasvihuoneista voi joutua myrkkyjä vesiin.

 

Neonikotinoidien vaikutusta mehiläiskatoon on tutkittu useissa eri tutkimuksissa. Eräässä laajassa eurooppalaisessa kenttätutkimuksessa selvisi, että tehoaineiden vaikutukset vaihtelivat maittain.

Saksassa mehiläisillä osoittautui lyhytaikaisia positiivisia vaikutuksia. Unkarissa ja Britanniasssa sen sijaan kemikaaleille altistuminen vaikutti mehiläisyhteiskuntiin haitallisesti. Kanadassa kemikaaleille altistuneiden mehiläisten elinikä laski.

Tutkimusta rahoittaneet Bayer ja Syngenta irtisanoituivat tutkimustuloksista. Ne kiistävät edelleen aineiden haitat mehiläisille. Syngentan mukaan maanviljelijät eivät myöskään selviä ilman torjunta-ainetta.

Euroopan komission tilastojen mukaan öljykasvituotanto on kuitenkin kasvanut EU:n alueella torjunta-aineen käyttökiellon jälkeen. Tuotantomäärä nousi 38,4 miljoonaan tonniin vuonna 2017, mikä on keskiarvoa korkeampi luku viiden vuoden aikana.