Barcelonan isku: Isis tunnustaa teon levittääkseen kaaosta, oli se iskun takana tai ei

Isis haluaa luoda kuvan, että järjestö on joka puolella.
Eurooppa 18.8.2017 17:07
Poliisit partioivat Barcelonassa 18. elokuuta 2017.
Poliisit partioivat Barcelonassa 18. elokuuta 2017. © MANU FERNANDEZ / AP / LEHTIKUVA

Isis on ilmoittanut olevansa Barcelonassa torstaina 17. elokuuta tehdyn iskun takana ja kertonut tekijöiden olevan Isisin ”sotilaita”.

Miten voi varmuudella tietää, että iskut ovat Isisin tekemiä?

”Vaikka Isis on kertonut tehneensä iskut, täyttä varmuutta ei voi tämän tiedon perusteella missään nimessä antaa”, sanoo terrorismin tutkija ja sotatieteiden tohtori Antti Paronen.

”Käytännössä aina kun Isis ilmoittaa tehneensä jonkin iskun, se käsitellään Isisisin iskuna, oli se todellisuudessa Isisin tekemä tai ei.”

Espanjan Kataloniassa tehtiin kaksi terrori-iskua, ensimmäinen torstaina 17. elokuuta ja toinen seuraavana yönä.

Torstai-iltana pakettiauto ajoi Barcelonan La Rambla -kävelykadulla väkijoukkoon, ja 14 kuoli ja 130 loukkaantui. Kuljettaja pakeni paikalta.

Lisäksi Kataloniassa Cambrilsin kaupungissa tehtiin toinen yliajoisku torstain ja perjantain välisenä yönä. Kuusi ihmistä loukkaantui, ja poliisi ampui viisi hyökkääjää kuoliaaksi.

Lisäksi ennen Barcelonan iskua, myöhään keskiviikkoiltana16. elokuuta terroristit rakensivat omatekoista pommia Alcanarin kaupungissa. Pommi kuitenkin räjähti ennenaikaisesti asuintalossa, jolloin yksi henkilö kuoli ja seitsemän loukkaantui.

 

Parosen mukaan iskun tehnyt henkilö on joka tapauksessa inspiroitunut Isisin ajamasta jihadistisesta ideologiasta, mutta on vielä epäselvää oliko isku Isisin organisoima.

”Mielenkiintoista oli, että Isisin ilmoitus Barcelonan iskun tekemisestä tuli hyvin nopeasti, ja iskun ilmoituksen yhteydessä Isis sanoi sotilaidensa toimineen kalifin käskyn toteuttajina. Tämä on sanamuoto, jota ei ole hirveästi käytetty iskujen ilmoituksen yhteydessä.”

Ulkopoliittisen instituutin terrorismin tutkija Teemu Tammikko ei usko, että Isis on organisaationa suunnitellut iskua. Sen sijaan Isisin toimintaan kuuluu, että pyritään tunnustamaan tekoja, jotka eivät todellisuudessa ole omia.

”Tarkoitus on luoda mielikuva, että oltaisiin joka puolella. Silloin kuka tahansa islaminuskoinen tekijä voidaan ilmoittaa Isisin sotilaaksi, vaikka tekijä olisikin Isisille tuntematon”, Tammikko sanoo.

Tapa puhua Isiksen sotilaista on Tammikon mukaan Isiksen retorinen keino eikä tarkoita, että tekijät olisivat todellisuudessa sotineet esimerkiksi Syyriassa.

”Isis pyrkii myös inspiroimaan muita tekijöitä, ja propagandassa on kannustettu muun muassa ajamaan väkijoukkoon. Isiksen ideologian mukaan kaikki ideologiasta inspiroituneet ovat sen sotilaita”, Tammikko sanoo.

Iskujen yhteys Isikseen vahvistetaan, kun turvallisuusviranomaiset takavarikoivat tekijöiden mobiililaitteet ja tietokoneet, joiden avulla selvitetään, keneen on pidetty yhteyksiä.

Jos tekijöiden yhteydet Isikseen selviävät, niistä ei kuitenkaan välttämättä kerrota julkisuuteen.

 

Miksi Isis tiedottaa tekemistään iskuista tietyllä kaavalla?

Parosen mukaan Isisin tiedotustapa luo kuvaa siitä, etteivät terrori-iskut ole satunnaisia väkivallan tekoja, vaan suunnitelmallisia ulkomaan operaatioita.

”Jos terroriteon taustalla on ääri-islamilainen motiivi, yleensä Isis ilmoittautuu iskun tekijäksi viimeistään 72 tunnin päästä iskusta. Jos ilmoittautuminen kestää kauemmin, Isis menettää iskun vaikuttavuuden”, Paronen sanoo.

Barcelonan isku oli tänä vuonna kahdeksas autolla tehty terrori-isku.

”Operaatiotahdin itsetarkoituksellisuus on tärkeää, jotta Isis näyttää voimakkaalta.”

 

Vaikka Isis on kukistettu Mosulissa, sitä ei ole vielä ajettu alas.

”Isis on hajanaisempi kuin esimerkiksi vuonna 2014, ja sen luoma uhka erilainen, mutta sillä on vielä Syyriassa ja Irakissa alueita hallussaan. Erilaiset Isisin sisarorganisaatiot ovat paikoin vahvoja, ja Isisillä on maailmanlaajuinen terroristisolujen rykelmä, joka toimii sen ideologian innoittamana.”

Espanjassa tapahtui ensin räjähdys Alcanarissa, sitten yliajo torstain ja perjantain välisenä yönä Barcelonassa ja perjantaiyönä ammuskelu Cambrilsissa. Perjantain iskun tekijöillä oli päällään valeluotiliivejä.

”Vaikuttaisi siltä että yhteys kolmen iskun välillä on olemassa, koska iskut ovat tapahtuneet niin nopeasti toistensa jälkeen. Joko jokin solu on päättänyt toimia kun nähneet Barcelonan iskun, tai sitten Barcelonan iskun tekijä on mennyt naapurikaupunkiin tekemään toista iskua.”

Parosen mukaan Isisin ideologiaan kuuluu, että terrori-iskua pidetään käynnissä niin kauan kuin mahdollista. Isku päättyy tekijän marttyyrikuolemaan.

Tammikon mukaan Cambrils ei ollut tyypillisin valinta Isisin iskulle.

”Yleensä isketään isoihin kaupunkeihin, tunnettuihin turistikohteisiin tai kansainvälisille lentokentille. Cambrilsin isku tehtiin myös myöhään yöllä, mikä ei maksimoi uhrien määrää. Näyttäisi siitä että näillä tekijöillä on tullut hätä käteen, ja kun iskua on ruvettu tekemään, poliisit ovat saaneet tekijät jo kiinni.”

 

Miksi Isis iski Espanjaan, joka ei ole mukana Irakin sotilasoperaatioissa?

Parosen mukaan ulkopolitiikka ei ole ainoa syys siihen, miksi ja minne Isisin iskuja tehdään. Pääsyy on siinä, että ääri-islamilainen ideologia pääsee kasvamaan.

”Voisi kysyä paremminkin, miksi Isis iski Espanjaan vasta nyt? Ääri-islamilaisen terrorismin uhka on kohonnut Espanjassa tasaisesti useiden vuosien ajan, mutta Espanjan turvallisuustaso ja viranomaisten tiedustelukyky on ollut niin korkea, ettei iskuja ole päästy tekemään”, Paronen sanoo.  

Tammikon mukaan Espanjalla on islamistista symboliikkaa myös historiallisista syistä, sillä osia Espanjasta, kuten Granadan Alhambran linnoitus ja moskeija Gordobassa kuuluivat maurien hallintaan vuosisatojen ajan.

”Isisin ideologiassa on, että Andalucia eli maurien alue vallataan takaisin. Isku ei kuitenkaan tapahtunut Andalucian alueella vaan Barcelonassa, koska yleensä terroristit pyrkivät iskemään kohteisiin jotka lähellä turistikohteita”, Tammikko sanoo.

Tärkein syy iskun valikoitumiselle Kataloniaan on, että suurin osa espanjalaisista jihadisteista asuu Kataloniassa. Katalonian jihadistien suuri määrä taas selittyy suurimmalla islaminuskoisten ja Pohjois-Afrikkalaisten maahanmuuttajien määrällä.

 

Voisiko vastaavaa sattua Suomessa?

”Totta kai. Niin kauan kun meillä pääsee kasvamaan jihadistinen väkivaltaan uskova alamaailma, joka pystyy kasvattamaan vaikuttavuuttaan esimerkiksi omissa sosiaalisissa medioissaan, jossain vaiheessa ollaan siinä tilanteessa, että väkivaltaa saatetaan käyttää”, Paronen sanoo.

Paronen mainitsee esimerkkinä Belgian, jossa ääri-islamilainen ideologia pääsi kasvamaan eristyksissä belgialaisesta yhteiskunnasta.

”Jihadistisen liikkeen toiminta riippuu siitä, millainen liikkeen sen hetkisen johtajan tahtotila kulloisessakin tilanteessa on”, Paronen sanoo.

Tammikon mukaan tyypillistä väkivallanteoille on, etteivät ne katso ideologisia rajoja.

”Kun uutisissa on tällainen onnistunut teko, kuten yliajo autolla, se voidaan kopioida, vaikkei teon takana olisikaan poliittista motiivia”, Tammikko sanoo.

 

Miksi autoiskut ovat yleistyneet terrori-iskujen tekotapana?

”Al-Qaida on opastanut, että autoilla tehdyt iskut ovat hyvä ja helppo keino tehdä terrori-iskuja, ja Al-Qaidan keinot on omaksuttu myös Isisin keinovalikoimaan. Isisillä on yksityiskohtaiset ohjeet siitä, millaisella autolla ja millaiseen kohteeseen tällaisia iskuja tulee tehdä” , Paronen sanoo.

Tammikon mukaan poliisilla on vain vähän keinoja saada auto-iskuja suunnittelevia henkilöitä kiinni.

”Esimerkiksi pommia valmistavilla tai aseita hankkivilla henkilöillä on suurempi riski jäädä kiinni rikoksen valmisteluvaiheessa. Autolla toteutettuun iskuun ei tarvita muuta kuin auto ja kyky ajaa sitä”, Tammikko sanoo.

Tammikon mukaan autonvalmistajat ja kaupunkisuunnittelijat saattavat jatkossa joutua miettimään entistä tarkemmin, miten autoiskuja ennaltaehkäistään ja miten autot pysäytetään.

Myös medialla on vastuunsa siinä, miten terrorismista uutisoidaan.

”Europolin mukaan terrori-iskuja oli vähemmän viime kuin toissavuonna, vaikka uutisoinnista saa kuvan, että iskuja tapahtuisi joka puolella. Median ei tule levittää kauhukuvia, vaan suvantovaiheissa tehdä laajempia seurantajuttuja siitä, mikä tilanne on”, Tammikko sanoo.

 

Parosen mukaan erilaisia ääriliikkeitä tulee aina olemaan, ja ääriliikkeiden tunnistamiseksi sekä uhkien torjumiseksi viranomaiselle tulisi antaa lisää valtuuksia.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tiedustelulakia pitäisi uudistaa.

”Tiedustelulakiprosessin uudistamisessa viranomaiselle saataisiin lisää valtuuksia terrorismista epäiltävien henkilöiden valvomiseen, ja työkaluja, joilla saattaa tekijät oikeuden eteen”, Paronen sanoo.

Parosen mukaan mitä enemmän iskuja tapahtuu, sitä enemmän viranomaiset tekevät työtä tekojen ehkäisemiseksi ja estämiseksi.

”Ihmisiä ei voi kuitenkaan valvoa niin, että jokaista liikettä seurattaisiin, emmekä halua ajautua orwellilaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä meillä on tietty riski, että terrori-iskuja tapahtuu”, Paronen sanoo.

Tammikon mukaan Barcelonan tapahtumat eivät välttämättä vaikuta Suomeen mitenkään.

”Suomessa tekijöitä on ihan yhtä vaikea tunnistaa kuin muuallakin, mutta poliisi on varautunut tämän tyyppisiin tekoihin. Mielestäni tällä hetkellä Suomen terrorismin uhkataso on oikein suhteutetettu.”