Ensimmäinen täysimittainen Mars-lennon simulaatio alkoi – 520 päivää eristyksissä

Ulkomaat 3.6.2010 08:34
Harjoituksen harjoitus. Tänään alkanutta Mars-koetta testattiin Moskovassa toukokuussa. Kuva Oleg Voloshin / AP / Lehtikuva.

Tänään alkoi ensimmäinen täysimittainen Mars-lennon simulaatio, Mars500. Se toteutetaan Moskovassa biotieteelliseen instituuttiin rakennetussa avaruusalus-laboratoriossa.

Koemiehistö sulkeutuu 520 päiväksi laboratorioon, joka on hermeettisesti eristetty ulkomaailmasta. Sinne pidetään yhteyttä vain internetin kautta, mutta muutoin miehistö on tarkemmin kontrollissa kuin Big Brother -tositelevisiossa konsanaan.

Miehistön tehtävä on olla oikean Mars-lennon koekaniineina, ja erityisesti seurataan heidän psyykkistä kestokykyään.

Hyväpalkkainen lento

Miehistöön on valittu Euroopan avaruusjärjestön tarkkojen testien jälkeen venäläiset Aleksei Sitev, 38, Mihail Sinelnikov, 37, ja Suhrob Kamolov, 32, sekä ranskalainen Romain Charles, 31, italialais-kolumbialainen Diego Urbina, 27, ja kiinalainen Wang Yue, 26.

He elävät kokeen ajan mahdollisimman samalla tavalla kuin oikealla Mars-lennolla. He syövät varta vasten tehtyjä ”avaruuseväitä” ja työskentelevät viisi päivää viikossa, paitsi hälytystehtävien aikana myös viikonloppuisin.

Normaaliin työrutiiniin kuuluu aluksen ja sen laitteiden huoltoa ja kunnossapitoa, tieteellistä tutkimusta sekä kuntoilua.

Työskentely on samanlaista kuin kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla, jossa on vieraillut jo useita miehistöjä vuosien varrella. Toden tunnun lisäämiseksi joistakin hyödykkeistä luonnollisesti tulee puutetta, ja välillä yhteydetkin saattavat pätkiä ja viipyillä.

Kaiken aikaa seurataan miehistön terveyttä, elintoimintoja sekä psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Koehenkilöt ovat tietysti vapaaehtoista, ja heillä on mahdollisuus lopettaa koe kesken. Siltä varalta on valittu myös venäläinen varamiehistö. Keskeyttämiskynnys lienee kuitenkin tällaisessa kokeessa hyvin korkea, muutenkin kuin palkkion - 80 000 euron – menettämisen takia.

Kolme neliötä omaa tilaa

Avaruusalus-laboratorio Avaruusalus-laboratorio. Kaavio ESA

”Menomatka Marsiin” kestää ensi helmikuun 8. päivään saakka. Sen jälkeen simuloidaan Marsiin laskeutuminen ja planeetan pinnalla tehtäviä töitä reilun kuukauden ajan. ”Paluu” alkaa 10. maaliskuuta, ja 5. marraskuuta 2011 ollaan olevinaan takaisin Maassa ja miehistö pääsee ulos kammioistaan.

Koeympäristö koostuu neljästä tiiviisti suljetusta, mutta toisiinsa yhdistetystä oleskelu- ja työskentelymoduulista sekä yhdestä ulkoisesta moduulista, joka markkeeraa Marsin pintaa. Tilaa on yhteensä 550 kuutiometriä, eli saman verran kuin parinsadan neliömetrin omakotitalossa.

Henkilökohtaista tilaa kullakin matkamiehellä on kuitenkin vain runsaan petipaikan verran, kolme neliömetriä. ”Marsissa” tehtävien pintaoperaatioiden aikana miehistö jakautuu kahteen osaan: kolme siirtyy pintamoduuliin ja kolme jää alukseen.

Kokeen tarkoitus on paitsi valmistella miehitettyjä lentoja Kuuhun ja Marsiin, myös luoda avaruuden infrastruktuuria, eli työkaluja ja teknologioita, joita tarvitaan esimerkiksi ISS:n työssä.

Harjoitteluaikaa 20 vuotta

Nyt alkanutta 520 päivän mittaista koettakin voidaan pitää aivan täysimittaisena Mars-simulaationa vain ihanneoloissa. Punainen planeetta on lähimmillään Maata noin 56 miljoonan kilometrin päässä, ja silloin matka yhteen suuntaan kestää 240-260 vuorokautta niin sanottua Hohmanin ellipsiä pitkin.

Jos lähes väistämättä eteen tulevat käytännön ongelmat ja oleskeluaika perillä otetaan huomioon, todelliseen edestakaiseen Mars-matkaan lienee varattava vähimmilläänkin pari vuotta eli yli 700 vuorokautta.

Aiemmin Mars-lentoja on kokeiltu lyhyemmissä testeissä. Vuonna 2007 simulaatio kesti kaksi viikkoa ja viime vuonna tehtiin kaksi talvisodan mittaista, 105 päivää kestänyttä koetta.

Tuleviinkin kokeisiin on aikaa vielä vuosikausia ennen tositoimia, sillä ensimmäisen miehitetyn Mars-lennon on arvioitu toteutuvan aikaisintaan parinkymmenen vuoden kuluttua. Lentoja Kuuhunkaan ei ole aivan lähivuosien suunnitelmissa. Siellä käytiin vuosina 1969-1972, ja uutta kallista miehitettyä lentoa varten tarvittaisiin riittävän houkutteleva ja uusi tieteellinen motiivi.