Armenian vallankumousjohtaja rauhoitteli Venäjää: ”Emme suunnittele geopoliittisia muutoksia”

Liberaalipoliitikko Nikol Pašinjan valitaan ensi viikolla todennäköisesti maan uudeksi pääministeriksi.
Oppositiojohtaja Nikol Pašinjan Jerevanissa keskiviikkona 2. toukokuuta 2018.
Oppositiojohtaja Nikol Pašinjan Jerevanissa keskiviikkona 2. toukokuuta 2018. © SERGEI GRITS / AP / Lehtikuva

Armeniassa viikkokausia jatkunut valtataistelu näyttää päättyvän oppositiojohtaja Nikol Pašinjanin, 42, voittoon. Maata pitkään hallinnut republikaaninen puolue on luvannut hyväksyä hänen nimityksensä uudeksi pääministeriksi parlamentissa 8. toukokuuta pidettävässä istunnossa.

Republikaanit estivät vappuna Pašinjanin valinnan. He käänsivät kuitenkin kelkkansa sen jälkeen, kun Pašinjan oli julistanut Armeniaan yleislakon. Republikaanipuolueella on parlamentissa ehdoton enemmistö , mutta se ei aio asettaa omaa pääministeriehdokasta.

Pašinjanin liberaalipuolueella on parlamentissa vain yhdeksän edustajaa, mutta myös muut oppositiopuolueet tukevat häntä. Tullakseen valituksi hän tarvitsee vähintään 35 ääntä 105-paikkaisessa parlamentissa.

Jos pääministeriä ei pystytä valitsemaan ensi viikolla, parlamentti on perustuslain mukaan hajotettava ja maassa on järjestettävä uudet vaalit.

Armenian lippuihin kääriytyneet ihmiset ovat tanssineet Jerevanin kaduilla ja sulkeneet liikenteen pelaamalla lentopalloa.

Maaliskuussa alkaneet mielenosoitukset kiihtyivät huhtikuun puolivälissä, kun Armenian edellinen presidentti Serž Sargsjan valittiin virkakautensa päätyttyä hallitsevan republikaanipuolueen äänillä pääministeriksi.

Valinta nostatti kovaa kritiikkiä, sillä republikaanit olivat junailleet sitä ennen perustuslain muutoksen, joka vahvisti pääministerin asemaa suhteessa presidenttiin.

Oppositio syytti Sargsjania valtaan takertumisesta, kun lain sallimat kaksi peräkkäistä presidenttikautta tulivat täyteen. Mielenosoitukset levisivät Jerevanin keskustaan ja pakottivat hänet lopulta eroamaan.

Armenian tapahtumia on verrattuna Tšekkoslovakian vuoden 1989 samettivallankumoukseen. Ne ovat näyttäneet ulospäin enemmän suurelta karnevaalilta kuin vallankumoukselta. Armenian lippuihin kääriytyneet ihmiset ovat tanssineet Jerevanin kaduilla ja sulkeneet liikenteen pelaamalla lentopalloa.

Venäjä-myönteisyydestään tunnettua Sargsjania syytetään laajamittaisesta korruptiosta ja huonosta taloudenhoidosta. Vajaan kolmen miljoonan asukkaan Armenia on erittäin köyhä. Kymmenet tuhannet ovat joutuneet lähtemään siirtolaisiksi, ja nykyisin armenialaisia asuu nykyisin enemmän ulkomailla kuin kotimaassa.

 

Armenian tilannetta on seurattu tarkasti maailmalla, sillä kyseessä on entinen neuvostotasavalta, jolla on erittäin tiiviit suhteet Venäjään.

Tapahtumia on verrattu Venäjän mediassa Maidanin vallankumoukseen, joka kaatoi Venäjän tukeman hallituksen Ukrainassa neljä vuotta sitten. Kremliä tukeva Komsomolskaja Pravda on myös vihjaillut, että vallankumouksen takana olisi länsimaiden salaliitto.

Kremlissä suhtaudutaan Pašinjanin pyrkimyksiin epäluuloisesti, sillä hän on arvostellut voimakkaasti maan päätöstä liittyä Venäjän johtamaan talousliittoon Euraasian unioniin. Venäjän johto ei ole kuitenkaan puuttunut mielenosoituksiin millään tavoin.

Jerevanilaisen Caucasus Instituten johtaja Aleksandr Iskandarjan uskoo Venäjän laskevan, että suuret toiveet ja rahan puute ajavat lopulta Pašinjanin vallankumouksen vaikeuksiin.

”En ole nähnyt näin viisasta Kremlin politiikkaa vuosiin”, hän sanoo brittiläisessä The Economist-lehdessä.

Myös Pašinjan on kiitellyt Kremlin pidättyvää suhtautumista. Hän sanoo luottavansa siihen, että Venäjä noudattaa kansainvälistä lakia eikä puutu Armenian sisäisiin asioihin.

Hän on vakuuttanut toistuvasti, että Armenia noudattaa Venäjän kanssa tekemiään sopimuksia jatkossakin. Hän ei ole myöskään haaveillut julkisesti Naton ja EU:n jäsenyydestä, kuten vallankumousjohtajat Georgiassa vuonna 2003 ja Ukrainassa vuosina 2004 ja 2014.

”Me emme suunnittele jyrkkiä geopoliittisia muutoksia”, hän sanoi venäläisille toimittajille viime viikolla.

 

Venäjä on tukenut Armeniaa Vuoristo-Karabahin konfliktissa sen itäistä naapurimaata Azerbaidžania vastaan. Armenia on ollut Venäjälle tärkeä sillanpääasema kansainvälisessä kamppailussa vaikutusvallasta Kaspianmeren öljyalueella.

Vastineeksi Armenia on tukenut Venäjää sen kiistoissa länsimaiden kanssa. Se on asettunut Moskovan puolelle entisen Venäjän vakoojan Sergei Skripalin myrkytystä koskevassa kriisissä ja äänestänyt YK:ssa Krimin miehityksen tuomitsevia päätöslauselmia vastaan.

Pašinjan on tavannut viime päivinä Venäjän, Yhdysvaltain, EU:n ja Georgian edustajia. Hän on vakuuttanut pyrkivänsä ratkaisemaan kriisin mahdollisimman rauhallisesti.

”Olemme keskustelleet kahdenvälisistä suhteista. Tapaamiset suurlähettiläiden kanssa jatkuvat”, hän kertoo Facebook-sivullaan.

Nikol Pašinjan on siviiliammatiltaan toimittaja. Hän kuului 1990-luvulla itsenäisen Armenian ensimmäisen presidentin Levon Ter-Petrosjanin tukijoihin. Hän on joutunut uransa aikana viranomaisten vainoamaksi ja hänet yritettiin murhata autopommilla vuonna 2004.