Presidentin julkinen suhde on kiihkeän tulinen: Trump sekä rakastaa että vihaa Obamaa – mutta ei saa vastakaikua

Salaliittoteoriat ruokkivat Yhdysvaltain presidentin mieltä.

Barack Obama
Teksti
Milka Valtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Barack Obama ei syntynyt Yhdysvalloissa. Obama on muslimi. Obama on sittenkin syntynyt Yhdysvalloissa. Hän on hyvä mies. Obama perusti Isisin.

Obama järjesti uutta hallintoa vastustavat mielenosoitukset. Obama vuotaa tietoja Valkoisesta talosta.

Obama salakuunteli Trump Toweria.

Jo kymmenen vuotta Donald Trump on yrittänyt päättää, mitä ajatella Obamasta.

Vielä vuonna 2006 kiinteistömoguli ylisti Illinoisin senaattoria. The New York Timesin haastattelussa Trump sanoi, että Obamalla on upeita ominaisuuksia.

Tammikuussa 2008 Trump kehui Fox Newsille presidenttiehdokas Obaman puheenlahjoja:

”Katsoin yhden hänen puheistaan, ja se oli aivan loistava. Hän on vielä kokematon, mutta katsotaan mitä tapahtuu.”

Republikaanien ehdokasta John McCainia kannattanut Trump suhtautui Obaman vaalivoittoon valoisasti.

”Uskon todella, että Obamasta tulee hyvä presidentti, toivon niin”, hän sanoi Foxille vuonna 2009.

”Vihdoin meillä näyttää olevan Washingtonissa joku, joka tietää mitä tekee”, Trump iloitsi.

 

Liikemiehen usko Obamaan alkoi kuitenkin horjua.

Vuoden 2009 lopulla Trump kritisoi presidentin talouspolitiikkaa, vuoden 2010 keväällä terveydenhuoltouudistusta.

Saman vuoden syyskuussa Obaman hallinto korotti rikkaiden verotusta.

”Heidän ei tarvitse antaa rahaa Yhdysvalloille ja herra Obamalle, joka haluaa verottaa kaikkia. Siitä tulee ongelma, monet miettivät lähtemistä. Jos minä lähtisin, se olisi ongelma. Olemmeko samaa mieltä? Olisiko se uutinen?” Trump pohti Foxille.

Seuraavana vuonna Trumpista tuli keulahahmo Birther movement -liikkeelle, joka oli alkanut levittää epäilyksiä Obaman syntyperästä tämän vaalikampanjan aikana.

Obaman syntyperään liittyvien salaliittoteorioiden levittämisestä tuli Trumpin ensimmäinen merkkiteko politiikassa, vaikka hän oli harkinnut asettumista ehdolle presidentinvaaleissa useasti aina 1980-luvulta asti.

Trump lupasi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ”5 tai ehkä 50 miljoonaa dollaria”, jos joku pystyisi todistamaan, että presidentti oli syntynyt Yhdysvalloissa.

Tässä vaiheessa Obama oli jo esittänyt syntymätodistuksensa ja vitsaillut asiasta perinteisellä Valkoisen talon ja kirjeenvaihtajien illallisella keväällä 2011:

”Kukaan ei ole onnellisempi eikä tyytyväisempi [kuin Trump], että syntymätodistus voidaan nyt jättää rauhaan, sillä nyt hän voi jälleen keskittyä tärkeisiin kysymyksiin, kuten siihen, laskeuduimmeko todella Kuuhun? Mitä Roswellissa oikeasti tapahtui? Missä ovat Biggie ja Tupac?”

Trump istui yleisössä.

Video: Presidentti Barack Obama vitsailee Donald Trumpista Valkoisen talon ja kirjeenvaihtajien illallisella keväällä 2011.

 

Salaliittoteorioista ja niitä levittävistä valesivustoista muodostui tärkeä osa Trumpin presidentinvaalikampanjaa vuonna 2016, eikä hän ole hylännyt niitä myöskään virassaan Yhdysvaltain presidenttinä.

Trump jopa nimitti seuraamansa valesivusto Breitbart Newsin johtajan Stephen Bannonin Valkoisen talon strategiksi.

Muutkin kuin Obama ovat saaneet teorioista osansa:

  • Kiina pelaa valuutalla ja valehtelee ilmastonmuutoksesta heikentääkseen Yhdysvaltoja.
  • Meksiko lähettää rajan yli raiskaavia huumerikollisia ja Syyria ujuttaa pakolaisten seassa terroristeja.
  • Hillary Clintonin salainen aivosairaus vaikuttaa tämän harkintakykyyn.
  • Ted Cruzin isä tappoi John F. Kennedyn.

Salaliitoilla spekulointi on aina kuulunut Yhdysvaltain politiikkaan. 1800-luvun alusta asti epäilyt erilaisista todellista valtaa käyttävistä salaseuroista ovat synnyttäneet poliittisia ryhmittymiä.

Vaietuiksi yliherroiksi on epäilty vuoroin katolilaisia ja juutalaisia, vuoroin Illuminatia, vapaamuurareita tai kommunisteja.

Spekulaation kohde vaihtuu, mutta kohdeyleisö pysyy: he ovat osattomia amerikkalaisia, joiden käsistä kotimaata ollaan riistämässä. Vuonna 2016 he olivat Trumpin kannattajia, unohdettua kansaa.

He hurrasivat kampanjakiertueella, kun Trump paljasti totuuden korruptoituneesta Washingtonista ja lupasi kuivata suon. Moni syytti ongelmistaan Obaman politiikkaa, ja kun republikaaniksi ryhtynyt kiinteistömoguli sanoi Obamaa terroristiksi ja tämän syntymätodistusta feikiksi, he kuuntelivat mielellään.

Heille väitteiden perusteluksi riitti Trumpin vakiolähde: ”Monet ihmiset sanovat niin.”

Salaliittoteorioiden viehätys piilee niiden välittämässä yksinkertaisessa maailmankuvassa, jossa hyvä taistelee pahaa vastaan ja helpot vastaukset riittävät vaikeisiin kysymyksiin.

 

Harhaluulot kyllästivät Trumpin puheet viimeistään silloin, kun hän aloitti presidenttikampanjointinsa kesäkuussa 2015.

Trump kutsui Obamaa uhkaksi koko maalle.

”Hänellä ei ole hajuakaan, kuinka vastustaa Isisiä”, hän kritisoi.

Kesällä 2016 Trump epäili Obaman uskollisuutta Yhdysvaltoja kohtaan:

”Ihmiset eivät voi uskoa presidentti Obaman käytöstä. Hän ei voi edes lausua ääneen radikaalia islamilaista terrorismia. Se on käsittämätöntä. Jotain on meneillään.”

Elokuussa Trump syytti Obamaa historian huonoimmaksi presidentiksi ja Isisin perustajaksi.

Hän lupasi pommittaa Isisin tuusan nuuskaksi, rakentaa muurin, perustaa lukuisia järjestelmiä Yhdysvaltain muslimiväestön seurantaa varten ja purkaa presidentti Obaman ”katastrofaalisen” terveydenhuoltouudistuksen.

Video: Presidentti Barack Obama vitsailee presidenttiehdokas Donald Trumpin tviiteistä.

 

Kun Trump oli voittanut vaalit, hän tuli hetkellisesti toisiin aatoksiin edeltäjästään.

Hän myönsi, että Obama oli syntyperäinen amerikkalainen mutta väitti Hillary Clintonin aloittaneen epäilykset. Tavattuaan Obaman kaksi päivää vaalien jälkeen Valkoisessa talossa Trump kehui häntä hyväksi mieheksi.

”Minä todella pidän hänestä.”

Joulukuun lopulla tuleva presidentti syytti edeltäjäänsä vallanvaihdon hankaloittamisesta mutta kehui vielä samana iltana tulevansa Obaman kanssa hyvin toimeen.

Helmikuun alussa 2017 Trump arveli Obaman pitävän hänestä mutta kuun lopussa syytti tätä protestien järjestämisestä. Maaliskuun 4. päivänä Trump ilmoitti saaneensa tietää, että Obama oli salakuunnellut Trump Toweria vaalikampanjan aikana.

Obama ja Trump eivät ole keskustelleet Trumpin virkaanastujaisten jälkeen. Presidentinvaalien jälkeen Obama on pidättäytynyt kommentoimasta julkisuudessa Trumpin vihamielisiä tviittejä.

Wall Street Journalin tietojen mukaan entinen Yhdysvaltain presidentti oli kuitenkin raivoissaan seuraajansa salakuunteluväitteistä. Hänen tiiminsä kiisti kuuntelun välittömästi.

Myös FBI:n päällikkö James Comey vaati oikeusministeriä kiistämään väitteet.

Trump puolestaan vaati tutkinnan aloittamista toistaiseksi puuttuvien todisteiden löytämiseksi.

Kauhukirjailija tviittasi kuin Trump.

Presidentti Trumpin mutkikas suhde edeltäjäänsä inspiroi jopa kauhukirjailija Stephen Kingiä jakamaan omat salaliittoteoriansa Twitterissä Trumpin ilmaisutapaa jäljittelevällä tyylillä:

”Obama ei vain nauhoittanut Trumpin puheluita, hän myös varasti mansikkajäätelön henkilöstön tiloista”, King kirjoitti.

”Obama nauhoitti Trumpin puheluita henkilökohtaisesti! Hän meni paikalle sähköyhtiön haalarissa. Michelle vartioi, kun O kytki linjoja. Surullista!”

”Trumpille tiedoksi, että Obama ei koskaan lähtenyt Valkoisesta talosta! Hän on kaapissa! Hänellä on sakset!”

Obaman perusteetonkin julkinen osoittelu on Trumpille hyödyllistä.

Entinen presidentti on republikaaneille ja Trump-myönteisille medioille punainen vaate, jonka haukkuminen tietää Trumpille varmoja lisäpisteitä.

Obamacaren mollaamisesta voi olla etua, kun republikaanit korvaavat Obaman ”edullisen terveydenhuolto-ohjelman” Trumpin ”amerikkalaisella terveydenhuolto-ohjelmalla”.

Uudistus, jota ei saa kutsua Trumpcareksi, purkaa sairausvakuutuspakon ja lakkauttaa valtion tuen niiltä, joilla ei ole varaa ostaa vakuutusta yksityisiltä markkinoilta. Republikaanit haluaisivat korvata pakollisen sairausvakuutuksen verotuella.

Obaman väitetyn salakuuntelun jossittelu vie palstatilaa ja lähetysaikaa Trumpin nimittämien virkamiesten Venäjä-yhteyksiltä, takkuavalta vallanvaihdolta, Trumpin virkaanastujaisten väkijoukoilta ja epäonnistuneelta Jemenin-operaatiolta.

 

Tieto väitetystä Trump Towerin salakuuntelusta on ilmeisesti peräisin libertaarisella Heat Streetsivustolla marraskuussa 2016 julkaistusta artikkelista, jonka mukaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelut saivat vakoiluyrityksiä valvovalta elimeltä luvan tutkia Trumpin kampanjan yhteyksiä Venäjään.

Jutun mukaan tutkinnan kohteena oli Trump Towerin palvelin.

Maaliskuun alussa 2017 artikkeli lähti kiertämään konservatiivisen radiojuontaja Mark Levinin ohjelman kautta Breitbart-sivustolle ja Foxin uutisiin ja sitä kautta Trumpille, jonka herkkä Twitter-liipaisin ei jäänyt odottamaan tiedon vahvistusta.

Trump oli saanut ylistävää palautetta ensimmäisestä puheestaan kongressille. Presidentti ei saanut paistatella edullisessa valossa pitkään, sillä jo seuraavana iltana 2. maaliskuuta huomio kääntyi Trumpin oikeusministeri Jeff Sessionsin salaisiin tapaamisiin Venäjän suurlähettiläs Sergei Kisljakin kanssa.

Paljastus oli kiusallinen Trumpille, joka oli helmikuussa erottanut turvallisuusneuvonantajansa Michael Flynnin tämän Venäjän-yhteyksistä.

Trump on yrittänyt kutsua Venäjä-uutisia valeuutisiksi ja syyttänyt demokraatteja ja Obamaa hallintonsa sabotoinnista ja tietojen vuotamisesta. Se ei ole tuottanut Trumpin toivomaa tulosta.

Tiistaina 7. maaliskuuta Trump kääntyikin jälleen rakkaan vihollisensa puoleen.

”Kahdeksan vuoden ajan Venäjä ajoi presidentti Obaman yli, vahvistui vahvistumistaan, poimi itselleen Krimin ja lisäsi ohjuksia. Heikkoa!” Trump tviittasi.