Kuivuuden aiheuttama katastrofi olisi voitu estää Somalimaassa – ”Olen äärettömän turhautunut”

Maassa ei satanut kahteen ja puoleen vuoteen. Nyt kun sateet vihdoin tulivat, vesi valuu monin paikoin suoraan mereen.
Katri Merikallio
Afrikka 3.6.2017 14:01

Solidaarisuus-järjestön Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä on turhautunut ja kiukkuinen.

Somalimaan kuivuuden aiheuttama katastrofi olisi voitu välttää, jos päättäjät niin Suomessa kuin muuallakin olisivat hetkeksi pysähtyneet ja kuunnelleet, mitä avustustyöntekijät yrittivät sanoa.

Mutta he eivät kuunnelleet.

Patojen ja vesialtaiden rakentaminen jäi puutteelliseksi. Kun sateet vihdoin ovat nyt tulleet, vesi valuu monin paikoin suoraan mereen.

Airi Kähärä on työskennellyt Somalimaassa ja Keniassa vuodesta 2001 ja tuntee alueen perin pohjin.

”Me tiesimme, että edessä on hätätila. Varoitusjärjestelmä toimi: kaikki merkit näyttivät, että eläimiä ja ihmisiä tulee kuolemaan.”

Maassa työskentelevät järjestöt tekivät hakemuksia niin EU:lle kuin YK:llekin, Solidaarisuus niiden mukana.

Rahaa ei tullut.

Sitä ei tullut myöskään Suomesta. Timo Soini (ps) ulkoministerinä päinvastoin leikkasi 40 prosenttia kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen rahoituksesta.

”Olen äärettömän turhautunut. Patojen ja sadevesialtaisen rakentamiseen tarvitaan rahaa.”

Vasta kun ihmiset alkoivat kuolla, avustajat heräsivät.

”Heitä on joka nurkka täynnä, ja he ovat aivan heitteillä.”

Tilanne Kähärän tukikohdassa Buraon kaupungissa on nyt kauhistuttava. 75 000 nälän ja janon uuvuttamaa paimentolaista on paennut kuivuutta kaupungin liepeille.

He ovat kyhänneet vaatteista ja kankaista telttoja, mutta mitään toimeentuloa heillä ei ole.

”Heitä on joka nurkka täynnä, ja he ovat aivan heitteillä.”

Kähärä näyttä kuvia, joissa on kasoittain kuolleita vuohia ja kamelien raatoja. Yhden raatokasan vieressä makaa kuolleita ihmisiä.

Paimentolaiset ovat menettäneet kaiken. 80 prosenttia heidän vuohistaan ja kameleistaan on kuollut janoon ja nälkään

Paimentolaisten toimeentulo tulee vuohien myynnistä Saudi-Arabiaan erityisesti ramadanin juhla-aterioita varten. Jäljelle jääneet ovat niin heikkoja, etteivät ne kelpaa myytäväksi.

Eläinten myötä paimentolaisilta on mennyt ruoka omalta lautaselta ja mahdollisuudet toimeentulon hankkimiseen.

Myös vilja on loppu maasta. Sitä ei ole enää edes siemenviljaksi, vaikka sateet ovat tulleet.

Kähärän on vaikea ymmärtää päättäjien logiikkaa.

Kun tiedetään, että juuri Somalimaasta lähtee eniten nuoria miehiä liikkeelle Eurooppaan – myös Suomeen – etsimään tulevaisuutta ja toimeentuloa, miksi silloin ei panosteta kunnolla elinolojen parantamiseen. Silloin ihmisten ei tarvitsisi lähteä.

”Ei kukaan halua lähteä kodistaan, jollei ole pakko.”

Nyt nuorilla paimentolaisilla, jotka ovat jo kertaalleen joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan, on enää hyvin matala kynnys nousta laivoihin ja pyrkiä Eurooppaan.

Kuivuusaluetta Somalimaassa.

Kuivuusaluetta Somalimaassa.  © CLHE / Solidaarisuus

Somalimaassa asuu noin neljä miljoonaa ihmistä. Se on yksi maailman köyhimmistä maista. Sisällissodassa runneltu alue julistautui itsenäiseksi 1991, mutta sitä ei ole tunnustanut mikään valtio.

Pitkälti Somalimaasta pois muuttaneiden lähettämien avustusten ansiosta maa on kehittynyt ja perusrakenteet on saatu toimimaan. Valtio kerää arvonlisäveroa, tullimaksuja ja tuloveroa tuottaakseen peruspalveluita.

Normaalina vuonna sateet tulevat kahdesti: huhtikuussa ja elokuussa. Viljelysmaata aletaan pehmittää jo helmikuussa niin että sateiden tullessa se on imukykyistä ja siemenet ovat valmiina.

Paimentolaiset ovat tottuneet kuivuuteen ja siihen, että ennen sateiden tuloa on kuumaa ja kuivaa. Mutta näin pitkät kuivuusjaksot ovat poikkeuksellisia. Tilanne on sama koko itäisessä Afrikassa, Nigeriassa ja Jemenissä.

Ilmastonmuutosmallien mukaan kuivuus ja kuumuus koettelevat Itä-Afrikkaa vastakin. Patojen ja altaiden rakentaminen on siksi ratkaisevan tärkeä keino varautua tulevaan.

Myös kuivuutta sietävien siemenien kehittämisellä on kiire.

”Heitä ei voi palauttaa kotiseuduille ennen kuin elinolot paranevat.”

Solidaarisuuden hankkeessa Somalimaassa etsitään kestäviä ratkaisuja, jotta alueella pystyy elämään.

Sadeveden keruualtaat, jotka saatiin ajoissa valmiiksi, ovat nyt täynnä vettä. Vesi ohjataan vihannes- ja hedelmäviljelyksille, ja niistä saadaan sato lähikuukausina.

Mutta ennen kuin paimentolaiset saavat hankittua kotieläimensä takaisin, kestää useita vuosia.

”Heitä ei voi palauttaa kotiseuduille ennen kuin elinolot paranevat.”

Keskustelu

Katselen juuri ajankohtaiskeskustelua vedestä. Keskustelijat totesivat suomalaisten kuluttavan vettä surutta ja tuhlaavat sitä. Olen katsellut kun ihmiset katselevat teitä ja katuja etteivät ne pölyä. Kuivauksen aiheuttamat nälänhädät ovat totta. Väestön liikakasvu ja veden tuhlaus ovat totta. Kenen on syy, ei varmaan Soinin. Paikallisten pitää rajoittaa syntyvyyttä ja kulutusta, meillä huolehdithan vedestä ja ihmisistä hyvin. Kehitysapu Vietnamin kanssa on hyvä esimerkki onnistumisesta, siellä haluttiin itse onnistua.

Jäin kaipaamaan jotain käsitystä siitä millaisista (uupumista) rahasummista on kyse.