Protestit Venäjän Kaukoidässä jatkuvat neljättä kuukautta – Venäjän johto pelkää alueiden kapinaa

Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän horjuva asema ei takaa enää selkeitä vaalivoittoja. Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kehottaa taktiseen äänestämiseen.
Mielenosoitus Venäjän Habarovskissa 10. lokakuuta.
Mielenosoitus Venäjän Habarovskissa 10. lokakuuta. © Igor Volkov / AP / Lehtikuva

Mielenosoitukset Venäjän Kaukoidän Habarovskissa alkoivat noin sata päivää sitten ja jatkuvat yhä. Protestien kesto on Venäjän oloissa epätavallisen pitkä. Harvinaista on myös se, että liikehdintää on nähty käytännössä jokaisena päivänä viimeisten reilun kolmen kuukauden aikana.

Mielenosoituksille ei ole myönnetty lupaa eli ne ovat viranomaisten näkökulmasta laittomia.

Sitkeät protestit ovat kuitenkin osoittautuneet viranomaisille vaikeaksi asiaksi. Niitä ei ole haluttu tukahduttaa liian kovin ottein, sillä selkeä voimankäyttö luultavasti provosoisi mielenosoittajia entisestään.

Mielenosoittajia on otettu kiinni ja pidätetty, mutta pääosin habarovskilaiset ovat saaneet protestoida melko vapaasti. Moskova toivoo, että protestit vain pienenevät ja lopulta lakkaavat.

Mielenilmauksissa on kyse ilmeisen poliittisin perustein vangitun suositun kuvernöörin Sergei Furgalin tukemisesta. Furgalin tueksi on osoitettu mieltä muuallakin Venäjällä, muun muassa Novosibirskissä, Vladivostokissa ja Omskissa.

Habarovskilaisten kuvernöörilleen osoittama tuki on Venäjän oloissa ainutlaatuista. Presidentti Vladimir Putin on vaihtanut aluejohtajia menneinä vuosina mitä erilaisimpien syiden ja syytteiden varjolla. Yleensä paikalliset eivät ole jääneet kaipaamaan syrjäytettyjä johtajiaan puhumattakaan siitä, että olisivat lähteneet puolustamaan heitä.

Asian erikoisuutta lisää se, että laajat mielenosoitukset ovat Venäjän syrjäisemmillä alueilla harvinaisia toisin kuin Moskovassa. Kremlillä on tapana kuitata Moskovan mielenilmaukset liberaalin eliitin tyytymättömyydeksi ja lisätä, että moskovalaiset mielenosoittajat eivät edusta koko Venäjää.

 

Habarovsk sijaitsee Moskovasta Vladivostokiin johtavan Siperian rautatien varrella, vain 30 kilometriä Kiinan rajasta. Moskovaan on matkaa kuutisen tuhatta kilometriä.

LDPR-puolueen ehdokas Sergei Furgal löi pari vuotta sitten käydyissä kuvernöörivaaleissa selvin luvuin Yhtenäistä Venäjää edustavan istuvan pormestarin Vjatšeslav Športin. Käytännössä habarovskilaiset äänestivät suhteellisen tuntematonta Furgalia, koska he eivät halunneet enää tukea Yhtenäistä Venäjää.

Furgalista tuli nopeasti suosittu, sillä hän teki populistisia päätöksiä, muun muassa leikkasi virkamiesten etuja.

Furgalin menestyksekäs kuvernöörin ura päättyi rikossyytteisiin heinäkuussa 2020. Häntä epäillään 15 vuotta sitten tehdyistä murhista. Syytteitä pidetään yleisesti poliittisesti tehtailtuina.

Aluksi mielenosoittajat vaativat lähinnä kuvernöörin palauttamista Moskovasta Habarovskiin ja tälle avointa oikeudenkäyntiä. Kesän kääntyessä syksyksi mielenosoitukset saivat entistä selvemmin Moskovan sanelupolitiikkaa ja ylipäänsä Venäjän keskusjohtoa vastustavan sävyn.

Habarovskin protestia on luonnehdittu kaikkien aikojen pitkäkestoisimmaksi Venäjän hallintoa vastaan suunnatuksi mielenilmaukseksi. Valko-Venäjän kansannousu ja oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytys ovat tuoneet lisäpotkua mielenosoituksiin.

 

Habarovskin tilanne kertoo paljon Putinia tukevan valtapuolue Yhtenäisen Venäjän aseman heikkenemisestä. Se kertoo myös siitä, kuinka vaikeaa ison maan kaikkia kolkkia on hallita Moskovasta. Koronavirusepidemia on syönyt maan johdon suosiota entisestään.

Venäjällä pidetään ensi vuonna parlamenttivaalit. Moskovalla on syytä pelätä Furgalin kuvernööriksi nostaneen kaltaisen protestiäänestämisen leviävän maassa laajemmallekin.

Jos Yhtenäinen Venäjä ei saa duumaan perustuslaillista enemmistöä, on sen aiempaa vaikeampi runnoa läpi Kremlin kannalta toivottavia muutoksia.

Jos Yhtenäinen Venäjä taas menettäisi hallitsevan asemansa paikallis- ja aluetasolla,  vaikeuttaisi se oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin mukaan vaalitulosten väärentämistä, koska vaalilautakunnat eivät olisi enää ohjailtavissa.

Navalnyi puhui asiasta elokuun lopussa julkaistulla videolla. Navalnyi makasi tuolloin koomassa myrkytyksestä johtuen, joten aiemmin nauhoitetun videon julkaisivat hänen taustajoukkonsa.

 

Navalnyi on pyrkinyt murtamaan Yhtenäisen Venäjän asemaa systemaattisesti jo vuosikausia.

Hän lanseerasi pari vuotta sitten niin sanotun taktisen äänestämisen mallin. Menetelmä osoitti tehonsa vuonna 2019, kun valtapuolue menetti enemmistöasemansa sekä Moskovan paikallisvaaleissa että Habarovskin kaupunginvaltuustossa ja alueparlamentissa.

”Älykkääksi äänestämiseksi” kutsutun taktiikan periaatteena on ohjata äänet sellaiselle muun kuin valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ehdokkaalle, jolla on parhaat mahdollisuudet lyödä valtapuolueen ehdokas. Käytännössä kyse on usein kommunistien ja liberaalidemokraattien ehdokkaista.

Liberaalidemokraatit ja kommunistit edustavat niin sanottua systeemioppositiota, joka ei todellisuudessa haasta vallanpitäjiä.

Taktisen äänestämisen malli on koko ajan suositumpi ja sillä saattaa olla yhä enemmän merkitystä tulevissa vaaleissa.

Syyskuussa pidetyissä alue- ja paikallisvaaleissa oppositio onnistui kasvattamaan paikkamääriään etenkin Siperiassa.

Navalnyi myrkytettiin todennäköisesti Tomskissa, jossa hän oli edistämässä älykkään äänestämisen strategiaa. Juuri Tomskissa Yhtenäinen Venäjä menetti enemmistönsä paikallisparlamentissa.

 

Kaiken kaikkiaan Yhtenäinen Venäjä kuitenkin hallitsi alue- ja paikallisvaaleja.

Venäläiset äänestivät syyskuussa kaikkiaan paristakymmenestä kuvernööristä tai muusta aluejohtajasta. Kaikki Yhtenäisen Venäjän istuvat kuvernöörit saivat itselleen jatkokauden. Ennen vaaleja uumoiltiin, että nimenomaan useat kuvernöörivaalit menisivät toiselle kierrokselle.

Habarovskilaiset äänestävät uudesta kuvernööristä ennenaikaisissa kuvernöörivaaleissa vuonna 2021. Virkaa tekevänä kuvernöörinä toimii parhaillaan Moskovan kasvatti Mihail Degtjarjovin.

Riippumaton Levada-tutkimuskeskus selvitti elokuun loppupuolella venäläisten äänestysintoa ja puoluekantoja.

Yhtenäistä Venäjää äänestäisi vajaa kolmannes kaikista Levadan kyselyyn vastanneista. Kun tuloksista poimittiin vain ne, jotka olivat varmoja äänestämisestään, Yhtenäisen Venäjän kannatus näytti 45 prosenttia.

Seuraavaksi suosituimmat puolueet eli liberaalidemokraatit ja kommunistit jäävät silti kannatuslukemissa kauas taakse. Muita Venäjällä rekisteröityjä puolueita voi kutsua lähinnä marginaalisiksi.