Kirkko kasvaa – samoin vaino

Monen joulukirkon ovet pysyivät kiinni, kun Kiinan hallitus kiristää  otettaan uskonnoista. Silti maassa on jo yli sata miljoonaa kristittyä.

ulkomaat
Teksti
Hannu Pesonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kiinan hallitus tiukentaa uskontojen kiinalaistamisohjelmaansa. Kristittyjen vaino on laajempaa kuin moneen vuosikymmeneen. Näin varoittivat 279 kiinalaisten kirkkojen johtajaa elokuussa 2018 julkistamassaan vetoomuksessa. Siinä he pyysivät hallitusta lopettamaan kristittyihin kohdistuvan väkivallan.

Viranomaisten tehoiskut seurakuntia kohtaan ovat silti jatkuneet eri puolilla Kiinaa. Niissä poliisit ovat estäneet kristittyjen pääsyn seurakuntien kokouksiin ja jumalanpalveluksiin tai keskeyttäneet ne.

Osallistujia on pidätetty, määrätty laulamaan valtiota ja kommunistipuoluetta ylistäviä lauluja tai vaadittu allekirjoittamaan tunnustuksia, joissa he kieltävät uskonsa. Kirkkoja on suljettu tai tuhottu.

Joulun alla iskuja tehtiin ainakin Guangzhoussa ja Chengdussa.

”Kyseessä ei ole tilapäinen ilmiö vaan pitempiaikainen kehitys, joka alkoi muutama vuosi sitten”, arvioi Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.

”Aloimme silloin kuulla, miten ristejä oli poistettu kirkkojen katoilta tai kirkkoja oli purettu, koska ne olivat säännösten mukaan väärän kokoisia tai väärässä paikassa. Tilanne vaihtelee alueittain.”

Suomen Lähetysseura on toiminut Kiinassa vuodesta 1902.

 

Kiina on virallisesti ateistinen valtio, jonka 1,4 miljardista kansalaisesta yli puolet ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Perustuslaki on silti vuodesta 1982 taannut kiinalaisille oikeuden harjoittaa uskontoa viranomaisten tiukasti valvomissa seurakunnissa, jotka kuuluvat valtion sallimiin uskontokuntiin.

Hallitus ja kommunistipuolue ovat sen jälkeenkin suhtautuneet uskonnollisiin ryhmiin vihamielisesti, koska niiden koetaan murentavan puolueuskollisuutta ja valtion yhtenäisyyttä, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Valtaosa iskuista onkin kohdistunut virallisen valvonnan ulkopuolella toimiviin kotikirkkoihin. Niihin kuuluu valtaosa Kiinan arviolta yli sadasta miljoonasta kristityistä.

 

Uskontojen kiinalaistamisohjelman käynnisti presidentti Xi Jinping pian noustuaan valtaan vuonna 2013.

Xin mukaan uskontojen pitää toimia sopusoinnussa kommunismin ja kansallisen kulttuurin kanssa. Käytännössä kiinalaisten on pysyttävä uskollisina valtiolle ja ”puolustauduttava päättäväisesti uskonnon varjolla tapahtuvia ulkomaisia soluttautumisyrityksiä vastaan”.

Xin Kiina suvaitsee yhä vähemmän mielipiteitä, jotka haastavat sen hallinnon, ihmisoikeusjärjestöt arvioivat.

”Nykyinen hallinto korostaa vahvasti Kiinan virallista ideologiaa. Muutos ei koske vain uskonnollista toimintaa vaan koko yhteiskunnan valvonta on kiristymässä”, Lähetysseuran Steffansson vahvistaa.

”Hallitus tarvitsee tietyn kokoisen talouskasvun pitääkseen kansan rauhallisena. Kun se on viime aikoina ollut laskettua hitaampaa, uskonnollisia yhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä valvotaan tiukemmin, etteivät ne tuottaisi soraääniä”, Steffansson sanoo.