Yhä useampi tutkija haluaa kasvosuojat kaikille WHO:n ohjeesta riippumatta – ”Suosittelemme välitöntä käyttöönottoa”

Maailman terveysjärjestö kertoo käyvänsä läpi suosituksia. Suomessa THL kertoo odottavansa mahdollisia muutoksia.
Tiede 8.4.2020 07:28
Suomeen palaavia matkailijoita Helsinki-Vantaan lentoasemalla 20. maaliskuuta.
Suomeen palaavia matkailijoita Helsinki-Vantaan lentoasemalla 20. maaliskuuta. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on käyty väittelyä siitä, onko tavallisen kansan tarpeen käyttää kasvomaskeja hidastaakseen pandemian leviämistä.

Suojamaski on terveydenhuollon työntekijöiden perustyökalu, mutta tutkijoiden ja alan parhaiden asiantuntijoidenkin keskuudessa on erimielisyyttä siitä, onko niiden käytöllä tehoa koko kansan tasolla.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kasvomaskeja yhä vain sairastuneille sekä terveydenhuollon ammattilaisille ja muille ihmisille, jotka hoitavat sairastuneita. Tavallista kansaa kehotetaan päin vastoin välttämään maskien käyttöä.

Perusteluna on käytetty muun muassa sitä, ettei maskien tehosta julkisilla paikoilla ole todisteita ja että tuotteiden hamstraaminen tietäisi pulaa terveydenhuollossa. Linjauksia noudattaa myös THL Suomessa.

 

Nyt WHO:n linjauksen perusteet on kuitenkin kyseenalaistanut ryhmä arvovaltaisen Stanfordin yliopiston tutkijoita artikkelissaan, joka käy läpi aiheesta tehtyä tutkimusta.

”Vahva suositus maskien käyttöä vastaan yhteisöissä näyttää olevan ristiriidassa tarjolla olevan todistusaineiston kanssa”, tutkijat kirjoittavat.

WHO:n linjauksia on perusteltu myös sillä, että maskien väärinkäyttö voi olla jopa haitallista ja lisätä tartunnan riskiä, jos esimerkiksi kertakäyttöistä suojaa käyttää useammin kuin kerran.

Samaa argumenttia on kuultu myös Suomessa. Helsingin Sanomissa Turun yliopiston dosentti ja ylilääkäri Esa Rintala varoittaa siitä, että maskien väärinkäyttö voi olla haitaksi.

Stanfordin yliopiston selvityksen mukaan tutkimustieto ei kuitenkaan tue tällaista päätelmää. Heidän mukaansa tutkimusdata maskien hyödyllisyydestä on osin monitulkintaista, mutta haitoista ei ole mitään näyttöä.

”Vaikka emme voisikaan mitata absoluuttisella varmuudella sitä, kuinka paljon kasvomaskit yksinään leikkaavat infektioiden määriä, ei ole mitään todisteita siitä, että maskin käyttäminen olisi vaarallista terveydelle”, he kirjoittavat.

Stanfordin tutkijoiden mukaan kansan käyttämät maskit voivat olla hyödyllinen työkalu erityisesti siinä vaiheessa, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkaa ja talouden pyöriä saada jälleen pyörimään.

Kasvosuojia kaikille kannattavat myös yhtä lailla arvovaltaisen Yalen yliopiston tutkijat. Tutkijat suosittelevat myös kotitekoisten kasvosuojien ja kankaiden käyttöä.

”Suosittelemme välitöntä, universaalia kasvosuojien käyttöönottoa – mukaan lukien kotitekoiset suojukset. Universaali käyttöönotto hidastaa todennäköisesti covid-19:ää aiheuttavan viruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijat laskivat, että jokainen kansalaisen käyttämä kasvosuoja tuottaa tuhansien eurojen edestä lisäarvoa säästyneinä terveydenhuollon kustannuksina. Muutaman euron hintainen suojain siis maksaisi itsensä takaisin yhteiskunnalle monisatakertaisesti.

Nature-tiedelehdessä ilmestyneen tutkimusartikkelin mukaan huomattava määrä koronavirustartunnan saaneista voi levittää tautia huomaamattaan, sillä lievät oireet voivat muistuttaa tavallista flunssaa.

 

Suuri käänne kasvosuojakysymyksessä nähtiin, kun Yhdysvaltain terveysviranomainen CDC lähti eri linjoille kuin WHO ja suositteli kaikkia amerikkalaisia käyttämään kasvosuojuksia julkisilla paikoilla.

CDC kuitenkin tähdensi, että tavallisen kansan tulisi käyttää vain kangassuojia, ei terveydenhuoltoon tarkoitettuja kirurgien N95-naamareita, joiden saatavus lääkäreille halutaan turvata.

Kasvomaskeista on myös tullut kansainvälisen kauppapolitiikan kiistakapula. Saksan ja Ranskan mukaan Yhdysvallat on kaapannut eurooppalaisille jo tilattuja kasvosuojia omaan käyttöönsä röyhkein menetelmin.

Länsimaissa kasvosuojusten laajamittaista onkin vältetty suosittelemasta, koska päättäjillä on huoli terveydenhuollon kasvosuojien riittävyydestä. Epäillään, että tarjonta ei länsimaissa riitä vastaamaan kysyntään, jos tavallinen kansakin hankkii kasvosuojia päivittäiseen elämäänsä, sillä jo nykytilanteessa tavarasta on pulaa.

Osa tutkijoista on kuitenkin sitä mieltä, että viruksen leviämisriskiä voi vähentää millä tahansa suun ja nenän peittävällä kankaalla, kuten vaikkapa huivilla tai vanhasta t-paidasta askarrellulla suojalla.

Vaikka tällainen kasvon peittäminen ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin levittämistä. Koronaviruksen on arveltu leviävän myös pisaroista, jotka leviävät ihmisten suusta puhuessa.

Yksi selittävä tekijä kasvomaskeista käytävässä väittelyssä voi olla kulttuurinen. Monessa Itä-Aasian maassa kasvosuojat ovat arkinen asuste myös epidemia-aikojen ulkopuolella, mutta länsimaissa tapaa ei ole koskaan omaksuttu.

Nyt tämä kulttuurinen muuri alkaa kuitenkin murtua. Yhdysvaltain ohella kasvomaskien käyttöön kehotetaan jo monissa muissa Euroopan maissa, ja myös WHO:n kanta saattaa olla muuttumassa.

Maailman terveysjärjestö kertoo käyvänsä läpi suosituksiaan, ja Suomessa THL kertoo odottavansa näitä mahdollisia muutoksia WHO:n suosituksiin.