Uhkaako Eurooppaa ”itsemurhamatkailu”?

Jukka Ukkola
Tiede 12.11.2008 08:24

EU-maissa on eri säännöksiä hoitotestamenteista. Jos niitä ei saada yhtenäistetyksi, potilaat saattavat siirtyvät kuolemaan maahan, jossa armomurha sallitaan.Eutanasia on sallittu Hollannissa ja Belgiassa. Belgialaislääkärit voivat hankkia "eutanasiapaketin", jos he suorittavat armomurhan potilaan kotona. (Kuva Jock Fistick / Reporters / Lehtikuva)

Eutanasia on sallittu Hollannissa ja Belgiassa. Belgialaislääkärit voivat hankkia ”eutanasiapaketin”, jos he suorittavat armomurhan potilaan kotona. (Kuva Jock Fistick / Reporters / Lehtikuva)

Hoito- eli elämätestamentti on samantapainen viimeinen tahto kuin määrättäessä omaisuuden käytöstä kuoleman jälkeen. Tässä tapauksessa henkilö vain etukäteen määrää, millaisia hoitoja hänelle saa antaa tai olla antamatta elämän viime vaiheissa.

Euroopassa ja koko maailmassa on vain kaksi maata, Hollanti ja Belgia, joissa kuolevan potilaan eutanasia eli armomurha on laissa sallittu.

Luxemburgissa on valmisteilla laki, joka hyväksyy sekä eutanasian ja avustetun itsemurhan. Sveitsissä molemmat ovat laissa kiellettyjä, mutta avustetusta itsemurhasta käytännössä rangaistaan vain silloin, jos se on tehty ”itsekkäistä syistä”, mikä tarkoittanee esimerkiksi toivoa perinnöstä. Keskustelu käy kuumana myös Saksassa.

Koska eletään EU:ssa, myös muualla joudutaan pohtimaan, miten eutanasiaan ja avustettuun itsemurhaan pitäisi suhtautua. Ellei sääntöjä saada yhtenäisiksi, joudutaan hyvin pulmallisiin tilanteisiin, jos esimerkiksi elämätestamentin tehnyttä matkailijaa joudutaan saattohoitamaan ulkomailla.

Asiantuntijat ovat huolissaan myös itsemurhamatkailusta, siitä, että potilaat siirtyvät kuolemaan sellaiseen maahan, jossa armomurha sallitaan.

Yleiseurooppalaista näkemystä elämätestamentteihin etsittiin äskettäin Euroopan Tiedesäätiön ESF:n asiantuntijakokouksessa Zürichissä. Tavoitteena on saada ihmisoikeussopimukseen laajennus, jonka perusteella kaikki eurooppalaiset voivat suostua tai kieltäytyä lääketieteellisestä hoidosta milloin tahansa.

Tilanne on kuitenkin vielä sekava ja tulkinnat vaihtelevat eri maissa. Tämä ei koske ainoastaan eutanasiaa ja avustettua itsemurhaa, vaan myös sellaisia hätätoimia kuin hengityskoneita ja tiputusta.

Eutanasian ja avustetun
itsemurhan ero

ESF:n kokous jäi kovin riitaiseksi. Yksimielisyyttä ei saatu edes siitä, minkä tasoinen konsensus pitäisi saavuttaa. Kokouksen vetäjän Susanne Brauerin mukaan yksi ryhmä vaatii eettistä, laillista ja poliittista yleiseurooppalaista sopimusta. Ryhmä pitää liian heikkona ja moniselitteisenä nykyistä linjaa, joka perustuu ihmisoikeuksien ja biolääketieteen julistuksen artiklaan vuodelta 1997.

Artiklassa on monimutkaisin sanakääntein todettu, että potilaan aiemmin ilmaisema tahto hoidosta pitää ottaa huomioon, jos potilas ei hoidon alkaessa ole siinä kunnossa, että pystyisi ilmaisemaan tahtonsa.

Muutoksen kannattajien mielestä pykälässä pitäisi nykyistä selkeämmin selvittää potilaan itsemääräämisoikeuden merkitystä ja kunnioittamista sekä selventää sitä, että päätöksen tekisi potilas itse eikä joku sijainen, esimerkiksi sukulainen.

Asiantuntijoiden toinen ryhmä on kuitenkin sitä mieltä, että eurooppalaisten näkemysten erilaisuus ja monimuotoisuus rajoittaa yhteisen direktiivin hyväksymistä. On törmätty esimerkiksi erilaisiin käsityksiin siitä, kuinka paljon ja milloin käytetään keinotekoista ravitsemus- ja nesteytyshoitoa.

Toisaalta juuri näiden erojen takia tarvittaisiin yhteinen sopimus, miten ratkaistaan ristiriidat potilaiden halujen ja paikallisten käytäntöjen välillä.

Olennainen ero eutanasian ja avustetun itsemurhan välillä on se, että eutanasiassa edellytetään lääkärin toimia, mutta avustetussa itsemurhassa potilas tekee sen itse ja siksi hänen täytyy olla mieleltään terve tehdessään päätöksen.

Käsitykset eroavat siinä, onko potilaalla oikeus etukäteen antaa määräys elämänsä lopettamisesta, jos hän itse ei enää kykene tekemään päätöstä, vaan on joutunut tilaan, jossa ”ei enää ole jäljellä elämänlaatua”.

Riippumatta etukäteisohjeesta useimmat eurooppalaiset maat ovat kieltäneet aktiivisen eutanasian. Kuitenkin myös näissä maissa voidaan kunnioittaa elämätestamenttia passiivisesti, lopettamalla lääkitys tai muut elämää pitkittävät tukitoimet.

Vaikka yhteisymmärrykseen pääseminen on suurten erimielisyyksien ja itsemurhaturismin takia vaikeaa, eurooppalaisen tutkimuksen nettisivuston EurekAlertin mukaan ESF:n seminaari katsoi helpottaneensa yhteisymmärryksen syntymistä kartoittamalla laillisia, eettisiä ja lääketieteellisiä seikkoja sekä valmistelemalla lääkäreille ohjeita, kuinka elämätestamentteihin tulisi suhtautua, jos oman maan lait ovat erilaiset.

Tällainen on suomalainen
hoitotestamentti

Suomessa kukaan ei voi määrätä itselleen eutanasiaa, mutta hoitotestamentissa voidaan määritellä ne tilat, jolloin elämää lyhytaikaisesti pidentävistä hoitotoimista luovutaan.

Hoitotestamentteja laaditaan siltä varalta, että henkilö menettää oikeustoimikelpoisuutensa vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi. Hoitotestamenttiin vaaditaan kaksi todistajaa.

Tulostettava hoitotestamenttikaavake löytyy Stakesin nettisivuilta.

Puheenaihe
Pitäisikö hoitotestamentti laatia?

Keskustelu

olenkin odotellut 15 vuotiaasta saakka ainakin et avustettu itsemurha sallittaisiin…. ei jaksa enää odottaa… 34v.