Tulipallo tuhosi maan ja pimensi taivaan Pohjanmaan yllä 78 miljoonaa vuotta sitten – Kraatteri ei suomalaistutkijoita kiinnosta
Suomi on meteoriittien muinaiskraatterien aarreaitta, jota vain ulkomaalaiset tutkivat, harmittelee suomalaisgeologi.
Muinaisen meteoriitin iskusta syntynyt Etelä-Pohjanmaan Lappajärven törmäyskraatteri on osoittautunut luultua vanhemmaksi. Kraatterin uudeksi iäksi on arvioitu 78 miljoonaa vuotta 780 000 vuoden virhemarginaalilla.
Uusi ajoitus saatiin radioaktiivisuuteen perustuvalla uraani-lyijy-menetelmällä. Tiedejulkaisu Geochimica et Cosmochimica Actan painetussa versiossa 15. tammikuuta ilmestyneestä artikkelista iskee silmään se, että kirjoittajien listalta ei löydy yhtäkään suomalaista nimeä.
Sille on syynsä, kertoo törmäyskraattereihin erikoistunut geologi Teemu Öhman, joka on seurannut Lappajärven tutkimusta blogissaan.
”Suomessa olisi mahdollisuuksia kraatteritutkimukseen vaikka kuinka paljon. On helkkarin hyvä, että ulkomaalaiset kollegat ovat sen ymmärtäneet, Suomessa kun se ei ketään kiinnosta”, Öhman kertoo Suomen Kuvalehdelle.
Uuden ajoituksen toteutti Naturhistoriska Riksmuseetin NordSIM-laboratoriossa Tukholmassa työskentelevän Gavin Kennyn johtama työryhmä.
Törmäyskraatterien tutkijoille Suomi on aarreaitta. Vahvistettuja kraattereita on tähän mennessä löytynyt jo 12 kappaletta – enemmän kuin mistään muusta Euroopan maasta.
”Siihen on parikin hyvää syytä”, Öhman sanoo. ”Meillä on kallioperä todella hyvin tutkittu. Koko Suomesta on erittäin hyvät geofysiikan kartat, joiden kautta pystyy hahmottamaan kraatterikandidaatteja hyvin.”
Toisena syynä hän mainitsee Suomen ikivanhan kallioperän, joka on EU:n muinaisinta perua. Vain Ukrainasta löytyy lähes yhtä vanhaa peruskalliota.
Öhmanin mukaan kunnia monien suomalaisten kraatterien löytymisestä kuuluu Helsingin yliopiston emeritusprofessoreille Martti Lehtiselle ja Lauri Pesoselle, jotka kartoittivat törmäyskraattereita 1990-luvulla.
”Kovinkaan paljon niitä ei silloin tutkittu, todettiin vain, että on törmäyskraatteri ja sillä hyvä. Suomen kraattereissa olisi edelleen hirvittävän paljon tutkittavaa”, Öhman sanoo.
Öhmanin mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtäkään virassa olevaa tutkijaa, joka olisi erikoistunut juuri törmäyskraattereiden tutkimukseen.
”Sehän johtuu ainoastaan yliopistobyrokraattien typeryydestä, jos rumasti sanotaan. Mahdollisuuksiahan on vaikka kuinka paljon – on aineistoa ja osaamista.”
Kraattereita katsellessa herää väistämättä kysymys siitä, milloin seuraava saman kokoluokan murikka putoaa taivaalta.
Halkaisijaltaan kilometrin kokoinen meteoriitti iskee maahan keskimäärin 0,4 – 1,5 miljoonan vuoden välein. Sellainen jättää jälkeensä noin 20 kilometriä leveän kraatterin.
Teemu Öhmanin mukaan tuorein tällainen on Venäjän Elgygytgynin järvi, jonka kraatteri muodostui yli kolme ja puoli miljoonaa vuotta sitten. Seuraava isku on siis myöhässä, jos Venäjän kraatteri todella on tuorein osuma.
Lappajärven meteoriitin arvellaan olleen halkaisijaltaan noin 1,5 kilometriä, ja nykyinen kraatteri on halkaisijaltaan 23 kilometriä.
Sitä suurempi on Suomessa vain Keurusselän kraatteri, joka on noin 30 kilometrin levyinen. Sen luonut osuma tapahtui yli miljardi vuotta sitten, eli se on yksi maailman vanhimmista tunnetuista törmäyskraattereista.
Lappajärven iskussa räjähdysvoimaa oli karkeasti arvioiden noin 5 000 Neuvostoliiton Tsar-Bomba -vetypommin edestä.
Jos Lappajärveä vastaava meteoriitti osuisi Maahan tänään, seuraukset voisivat osumakohdasta riippuen olla kamalia. Lappajärven iskussa räjähdysvoimaa oli karkeasti arvioiden noin 5 000 Neuvostoliiton Tsar-Bomba -vetypommin edestä.
Tsar-Bomba on suurin ydinkokeissa koskaan räjäytetty pommi, jonka tuhovoima vastasi 50 megatonnia TNT:tä. Se oli yli 1 500 kertaa voimakkaampi kuin Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945 pudotetut pommit yhteensä.
Voidaan siis arvioida, että Lappajärvellä nähtiin 78 miljoonaa vuotta sitten räjähdys, jonka tuhovoima oli noin 7,5 miljoonaa kertaa suurempi kuin Japanin kaksi ydinpommia yhteensä.
Jos lähietäisyydellä ollut epäonninen eläin olisi sattunut nostamaan päätään tuon törmäyksen hetkellä, mitä se olisi nähnyt?
”Sehän olisi nähnyt jumalattoman ison ja kirkkaan tulipallon taivaalla. Sen jälkeen olisi seurannut kauhea väläys, ja sitten olisi ruvennut tulemaan kiveä niskaan hyvinkin reippaasti”, Öhman sanoo.
Törmäys olisi johtanut täystuhoon lähialueilla, mutta globaaleja vaikutuksia sillä ei olisi ollut. Paikallinen ilmasto olisi Öhmanin mukaan saattanut jäähtyä joksikin aikaa.
”Seuraava talvi on luultavasti ollut pitkä ja kylmä. Sitä on vaikea arvioida, koska törmäysaikaan Suomi oli etelämpänä ja ilmasto oli lämpimämpi.”
Meteoriitin isku olisi nostanut ilmaan niin paljon pölyä, että taivas olisi pimentynyt päivällä. Seuranneet yöt olisivat vuorostaan olleet valoisampia ilmassa olevan pölyn heijastaman valon vuoksi. Tapahtunutta voi verrata suureen tulivuorenpurkaukseen.