Tissuttelu näkyy aivoissa – kohtuukäyttökin jättää jäljen
Maltillinenkin alkoholinkulutus kytkeytyy kognitiivisten kykyjen hiipumiseen, osoitti laaja seurantatutkimus.
Rankan ryyppäämisen tiedetään rusikoivan aivoja, mutta kohtuukäytön aivovaikutuksia on tutkittu varsin vähän – ja ristiriitaisin tuloksin.
Oxfordin yliopiston ja Lontoon University Collegen tutkijat selvittivät pitkäaikaisen alkoholinkäytön yhteyttä aivorakenteisiin niin kutsutusta Whitehall II -tutkimusaineistosta. Siinä on seurattu yli 10 000 britin elämää ja terveyttä vuodesta 1985.
Nyt analysoituun otokseen kuului 527 miestä ja naista, jotka tutkimuksen alussa olivat 37–50-vuotiaita.
Joukon alkoholinkulutusta on luodattu säännöllisin väliajoin 30 vuoden ajan. Koehenkilöt ovat myös osallistuneet lukuisiin kognitiivisia kykyjä mittaaviin testeihin, ja muutama vuosi sitten heidän aivonsa magneettikuvattiin.
Alkoholi heikensi myös kielellistä sujuvuutta.
Kävi ilmi, että alkoholi lisää muun muassa aivojen muistikeskus hippokampuksen surkastumisen eli atrofian riskiä. Atrofia nivoutuu muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.
Yli 30 annosta alkoholia viikossa juovien oikeanpuoleinen hippokampus kutistui lähes kuusi kertaa todennäköisemmin kuin absolutistien, ja hermosolukatoa näkyi myös vasemmassa hippokampuksessa.
Tutkimuksessa annos oli 8 grammaa alkoholia. Suomessa annokseksi lasketaan 12 grammaa alkoholia.
Maltillisesti tissuttelevien – naisilla raja oli 7–14 ja miehillä 7–21 annosta viikossa – oikeanpuoleisen hippokampuksen surkastumisriski oli kolminkertainen vesilinjalla pysytteleviin verrattuna. Alkoholi näytti edistävän myös niin kutsutun valkean aineen rapautumista aivoissa.
Kognitiiviset testit paljastivat, että alkoholi yhdistyi myös kielellisen sujuvuuden heikkenemiseen.
Joidenkin aiempien tutkimusten mukaan ”kevyt”, alle seitsemän alkoholiannoksen viikkokulutus olisi aivoille terveellisempää kuin täysi tipattomuus, mutta tällaiselle ei aineistosta löytynyt tukea.
Kun tutkijat tarkastelivat miesten ja naisten tuloksia erikseen, osoittautui, että havaitut kytkökset pätivät ylipäätään vain miehiin.
Onko naisilla jokin suojamekanismi alkoholihaittoja vastaan?
”Kiinnostava kysymys, mutta en usko, että naisten ja miesten aivojen erilaisesta alttiudesta voi päätellä tämän tutkimuksen perusteella mitään”, tutkija Anya Topiwala Oxfordin yliopistosta vastaa.
Otoksesta oli nimittäin naisia vain 103, ja he joivat miehiä vähemmän – yksikään ei esimerkiksi juonut yli 30 annosta viikossa.
”Naisia oli tutkimuksessa 20 prosenttia, ja siksi analyyseissä ei ollut riittävästi ’tilastollista voimaa’ tilastollisesti merkitsevän eron näyttämiseksi”, tutkijaryhmään lukeutunut professori Mika Kivimäki Lontoon University Collegesta täsmentää.
”En usko että sukupuolien välillä on eroa, enkä varsinkaan usko sitä, että naissukupuoli olisi suojaava tekijä”, hän sanoo.
Mitä vähemmän juo, sitä parempi.
Vaikka tuloksista ei voi vetää syy-yhteyttä alkoholin ja aivohaittojen välille, analyysin vahvuutena ovat yksityiskohtaiset tiedot koehenkilöiden pitkäaikaisesta alkoholinkulutuksesta sekä muista mahdollisista asiaan vaikuttavista tekijöistä, tutkijat huomauttavat tiedotteessa.
Esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus, sosiaaliluokka, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, tupakointi, lääkkeet ja sairaudet pystyttiin ottamaan tuloksissa huomioon.
”Tässä tutkimuksessa alkoholin käyttö, jopa vain pitkäaikainen kohtuukäyttö (1–2 annosta päivässä), näytti jättävän jäljen aivoihin”, Kivimäki kiteyttää.
Jos haluaa säästää aivojaan muttei haluaisi ryhtyä absolutiksi, onko parempi juoda annos pari viikossa vai kertahumala kuukaudessa?
”Valitettavasti tästä aineistosta ei selviä vastausta tuohon kysymykseen. Päätulos kuitenkin oli se, että mitä vähemmän, sitä parempi”, Kivimäki sanoo.
Tutkimuksen julkaisi The BMJ.
Juttu julkaistu 7.6. klo 1.30, juttua muokattu klo 8.05: lisätty tieto tutkimuksessa käytetetystä alkoholin annoskoosta.