Tim Berners-Lee: Kaaoksen järjestelijä

tiede
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Millennium-teknologia-palkinnon saanut Tim Berners-Lee suunnittelee jo uutta internetiä.

Jos englantilainen Tim Berners-Lee olisi perinteisen tieteenalan edustaja, hänelle kuuluisi Nobel-palkinto, sanoi tietoverkkoja valmistavan Novell-yhtiön toimitusjohtaja jo vuosia sitten The New York Timesille.

Nobel jäi kuitenkin saamatta, sillä Tim Berners-Lee, 48, ei ole varsinainen fyysikko, vaan tiedonvälitystekniikan uranuurtaja, WWW:n eli World Wide Webin kehittäjä.

Miehen palkitseminen on kyllä sittemmin korjattu moninkertaisesti. Ensi kesänä hän saa ensimmäisen suomalaisen Millennium-teknologiapalkinnon, joka on suunnilleen nobelin kokoinen, miljoona euroa.

Siitä tulee jatkoa hänen mittavaan meriittilistaansa, johon kuuluu ainakin 25 palkintoa, mitalia ja muuta kunnianosoitusta vuodesta 1995 lähtien. Lisäksi Tim Berners-Lee on kahdeksan yliopiston kunniatohtori sekä useiden tiedejärjestöjen kunniajäsen.

Tämän palkintolistan takia Millenniumin myöntämistä juuri Berners-Leelle on myös arvosteltu. Suomen teknologiamaineen airueeksi ajatellun palkinnon pelätään kärsivän inflaation, katoavan palkintoruuhkaan.

Hyvä askel hyvinvointiin

Millennium-palkintolautakunta oli ratkaisussaan yksimielinen, kertoo raadin puheenjohtaja, professori Pekka Tarjanne.

»Vaikka tarjolla oli suuri määrä erittäin varteenotettavia ehdokkaita, kaikkiaan 78, Berners-Lee oli selvästi paras», Tarjanne sanoo. Hän vertaa palkittua »melkein Gutenbergiin tai Belliin» – Berners-Lee on jättänyt nimensä viestinnän historiaan.

Myöskään palkinnon myöntäjällä, vuorineuvos Jaakko Ihamuotilan johtamalla Suomen teknologiapalkintosäätiöllä ei ollut valintaan huomauttamista. Berners-Leen keksinnön katsottiin parhaiten sopivan palkinnon henkeen, eli nostavan elämän laatua, perustuvan humaaneille arvoille ja vauhdittavan kestävää taloudellista kehitystä.

»Se ei vie meitä paratiisiin, mutta on hyvä askel kohti ihmisen hyvinvointia», Tarjanne määrittelee.

Palkitsijat muistuttavat, ettei Millennium-palkintoa ole tarkoitettu saajalleen eläkerahastoksi vaan uusien tutkimusten pontimeksi. Tuloksia on siis lupa odottaa vastedeskin.

Keksinnöllään suoraan Berners-Lee ei rikastunut, sillä hän antoi sen ilmaiseksi käyttöön ja kehiteltäväksi koko internetissä, samaan tapaan kuin Linus Torvalds antoi Linux-käyttöjärjestelmänsä.

Pätkätöissä keksijäksi

Alun perin Berners-Lee kehitti WWW:n 1990-luvun alussa lähinnä tutkijoita varten työskennellessään ohjelmoinnin pätkätyöläisenä Euroopan hiukkas- tutkimuslaitoksessa CERN:issä Sveitsissä.

Aluksi keksijä kutsui ohjelmaansa Enquireksi, lapsuudestaan muistamansa tietosanakirjan mukaan. Hän on kertonut miettineensä myös itsekeskeisempiä vaihtoehtoja, kuten »Mine of Information» (Tiedon kaivos, ranskaksi MOI eli minä) tai jopa »The Information Mine», TIM.

WWW siitä kuitenkin tuli, helppo muistaa, mutta hankala lausua.

Berners-Lee tarvitsi useita erillisiä innovaatioita pystyäkseen linkittämään eri tietokoneissa olevia hypertekstidokumentteja toisiinsa. Hän rakensi osoitejärjestelmän, joka osoitti nettisivun sijainnin (URL, Universal Resource Locator).

Hän kehitti sääntöjä, joiden mukaan sivuja voitiin linkittää toisiinsa kaikkialla internetissä (HTTP, HyperText Transfer Protocol) sekä yksinkertaisen koodikielen, jolla WWW-sivuja luodaan (HTML, HyperText Makeup Language).

Nämä nykyisin kaikille netin käyttäjille tutut, joskin aika hämärät lyhenteet siis muodostavat WWW:n, jonka avulla suorat lin-kit koko internetiin ja aineiston selailu on mahdollista.

Suurin edistysaskel oli tiedon hajauttaminen. Berners-Lee loi pienen eliitin käyttämästä viestijärjestelmästä joukkoviestimen, jossa kuka tahansa voi julkaista, etsiä ja lukea tietoa.

Berners-Lee rakensi myös WWW:n ensimmäisen selai- men, jonka avulla sivujen luojat saivat luomuksensa muiden nähtäviksi.
Vuodesta 1991 WWW on ollut vapaasti käytettävissä ja muokattavissa. Sen varsinainen voittokulku alkoi sen jälkeen, kun sille oli kehitetty graafisia selausohjelmia, kuten Mosaic.

WWW osoittautui oivalliseksi keinoksi saada selvyyttä kyberavaruuden kaaokseen, mikä merkitsi netin käytön vallankumousta. Viidessä vuodessa internetin käyttäjien määrä hyppäsi 600 000:sta 40 miljoonaan.

Nykyisin WWW:n avulla surffaavia on satoja miljoonia. Internetin käyttäjien määrä ylitti tämän vuoden alussa puoli miljardia, ja miljardin rajan lasketaan rikkoutuvan ensi vuonna.

Seuraava sukupolvi

Tim Berners-Lee työskentelee nykyisin Bostonissa Yhdysvalloissa, kuulussa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT:ssa). Hän johtaa siellä toimivaa WWW-liittoumaa, W3C:tä (World Wide Web Consortiumia), jota hän oli perustamassa vuonna 1994.

Liittouma kehittelee WWW:tä ja seuraavien sukupolvien verkkopalveluita. Työn alla on erityisesti ns. semanttinen web, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että tietokoneet ottavat keskenään hoitaakseen tehtäviä, jotka vielä nyt ovat ihmisten vaivoina – esimerkiksi aineiston lajittelua ja esivalintaa.

Juuri semanttisesta webistä lienee odotettavissa uusia tuloksia, joita Millennium-palkintolautakuntakin edellyttää. Palkittu itse ainakin on innostunut asiastaan ja uskoo siihen.

»Aika tuntuu nyt oikealta: tutkimustulokset kohtaavat teollisuuden tarpeet», hän sanoi äsken amerikkalaisen O’Reilly Median haastattelussa.

Millennium-teknologiapalkinnon suojelija, presidentti Tarja Halonen luovuttaa palkinnon Tim Berners-Leelle Finlandiatalossa 15. kesäkuuta, Berners-Leen toisen tyttären syntymäpäivänä.

Palkintojenjaon yhteydessä järjestetään monipäiväinen tieteellinen konferenssi sekä erillisiä tilaisuuksia, myös yleisölle.