Tänään Cern, huomenna Pyhäsalmi?

Jukka Ukkola
Tiede 9.9.2008 19:05

Kaksi pohjoispohjalaista kuntaa kiistelee, kumpi saa suurhankkeen: Pyhäjoki ydinvoimalan vai Pyhäjärvi hiukkastutkimuskeskuksen.Pyhäsalmen kaivos 090908

Kanadalaisen Inmet-kaivosyhtiön omistama Pyhäsalmen kaivoksen huoltohalli. Kuva elokuulta 2004.

Kun tai jos kansainvälisen hiukkastutkimuskeskuksen Cernin juuri alkanut bosonijahti onnistuu, yksi seuraavista hiukkastutkimuksen askelista voi suuntautua Suomeen, Pyhäjärven kuntaan Oulun läänin eteläreunalle. Siellä toimiva Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos on ehdolla kansainvälisen hiukkasilmaisimen sijoituspaikaksi.

Tarkoitus on, että Cerniin perustetaan lähivuosina myonitehdas, joka alkaa tuottaa keinotekoisia neutriinoja, lähes massattomia alkeishiukkasia. Niitä on tarkoitus ampua Cernistä Sveitsin ja Ranskan rajalta maankuoren läpi kahteen vastaanottoasemaan, joista toinen voisi olla Pyhäsalmi, toinen on jo valmiina Etelä-Italiassa.

Neutriinopommituksen tavoitteena on saada tietoa maapallon sisäosien rakenteesta, jota ei vielä kunnolla tunneta.

Pyhäsalmen valinta vastaanottoilmaisimen paikaksi ei ole vielä varma, sillä ehdolla on puolenkymmentä muutakin kaivosta eri puolilla Eurooppaa.

Pyhäsalmen etuina pidetään vakaata kallioperää, valmiita kaivosteitä sekä rauhallista ympäristöä, joka moneen muuhun paikkaan verrattuna tarkoittaa sitä, ettei lähistöllä ole ydinvoimaloita.

Tätä etua kuitenkin uhkaa se, että Pyhäjoki 150 kilometrin päässä on ehdokkaana ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Pyhäjärven kaupunki on lähettänyt maakuntaliitolle kannanottonsa, jossa se katsoo hankkeiden olevan ristiriidassa keskenään.

Jos hiukkastutkimuslaitos tulee Pyhäjärvelle, se on varsin suuri hanke pienelle kaupungille. Puolentoista kilometrin syvyyteen rakennettava tutkimushalli olisi jalkapallokentän kokoinen, ja hankkeen kustannusarvio on puoli miljardia euroa. Halli ei sijoittuisi itse kaivokseen, mutta niin lähelle, että voisi käyttää esimerkiksi kaivoksen tunneleita.

Pyhäsalmen kaivoksen omistaa nykyisin kanadalainen Inmet Mining Corporation, joka on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa.

Teksti
Jukka Ukkola

Kuva
Timo Toivanen / Lehtikuva

Lisää aiheesta
Ihmiskunnan suurin tieteellinen koe alkaa Cernissä: Pimeä aine saa vihdoin valaisua (SK netti 9.9.2008)
Tieteen Vatikaani (SK netti 9.12.2005)