Taide ei olekaan nykyihmisen yksinoikeus – Euroopan vanhimmat luolamaalaukset taiteili neandertalilainen

Espanjasta löytyneet kalliomaalaukset on ajoitettu 65 000 vuoden taakse. Nykyihmisiä ei vielä tuolloin asunut alueella.

kivikausi
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Taiteen tekemistä ja sen vaatimaa symbolista ajattelua on perinteisesti pidetty oman ihmislajimme Homo sapiensin erityispiirteenä.

Nyt tätä käsitystä järisyttää uusi Science-lehdessä julkaistu tutkimus. Siinä osoitetaan, että Euroopan vanhimmat luolamaalaukset ovat lähisukulaisemme neandertalinihmisen (Homo neanderthalensis) käsialaa.

Tutkijat tarkastelivat kolmen eri puolilla Espanjaa sijaitsevan luolan kalliomaalauksia käyttäen hyväkseen uusimpia iänmääritysmenetelmiä.

Uraanin ja toriumin isotooppeihin perustuva mittausmenetelmä on huomattavasti aiempia menetelmiä tarkempi. Sillä kalliomaalaukset on mahdollista ajoittaa vuosisadan tarkkuudella.

Menetelmä osoitti tutkittujen kalliomaalausten iäksi vähintään 64 800 vuotta.

Nykyihmisen esi-isät saapuivat Pyreneiden niemimaan alueelle vasta noin 40 000 – 45 000 vuotta sitten.

Tuota ennen alueen ainoita ihmisasukkaita olivat neandertalilaiset. Tutkitut luolamaalaukset ovat siis varmuudella heidän työtään.

 

Paleoantropologit ovat aiemminkin epäilleet joitakin luolamaalauksia neandertalilaisten tekemiksi. Epätarkkojen iänmääritysmenetelmien vuoksi asiasta ei kuitenkaan ole saatu varmuutta.

Espanjalaisluolien seiniltä löytyy muun muassa kädenpainaumia, eläinhahmoja sekä abstrakteja symboleita. Havainnot vihjaavat, että neandertalilaiset kykenivät samankaltaiseen symboliseen ajatteluun kuin nykyihminen.

“Tämä on erittäin jännittävä löydös, joka vihjaa neandertalilaisten olleen paljon luultua kehittyneempiä,” sanoo johtava tutkija, tohtori Chris Standish englantilaisesta Southamptonin yliopistosta.

Neandertalilaisia pidettiin ennen vähä-älyisinä ja väkivaltaisina luolamiehinä, mutta monet viime vuosikymmenien löydökset ovat muuttaneet näitä käsityksiä. Tutkijat ovat havainneet, että lähisukulaisemme muistuttivat monella tapaa meitä.

Neandertalilaisten on havaittu muun muassa valmistaneen työkaluja ja haudanneen kuolleensa rituaalisesti.

Nyt näyttää siltä, ettei edes taiteen luominen ollut ainoastaan Homo sapiensin ominaisuus.

Luolamaalauksien lisäksi Espanjasta Cartagenan läheltä löytyneet, yli 100 000 vuotta vanhat koristellut simpukankuoret on liitetty neandertalilaisiin.

 

Neandertalinihmistä pidettiin aikaisemmin täysin sukupuuttoon kuolleena, mutta nykyaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sukulaislajimme jätti jälkensä nykyihmisen perimään.

Homo neanderthalensiksen ja sapiensin välillä tapahtui ainakin jonkin verran sekoittumista. Suurimmalla osalla Afrikan ulkopuolisista nykyihmisistä virtaa suonissaan muutama pisara neandertalilaisten verta.

Neandertalilaisgeenien osuus ihmisen perimästä vaihtelee yksilöittäin. Kadonneiden sukulaistemme geenejä on useimpien ihmisten perimästä 1–4 prosenttia.

 

Kalliomaalausten tutkimukseen osallistui tutkijoita Espanjasta, Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta. Tarkastelussa oli yhteensä 60 maalauksista otettua näytettä. Tutkimus julkaistiin Science-lehden sivuilla perjantaina 23. helmikuuta.