Suomalaistutkimus tarkasteli kulttielokuvan vaikutusta katsojaansa – Memento herättää aivosi

Takaperin etenevä juoni aktivoi aivojen muistiin ja tarkkaavaisuuteen liittyviä alueita.
Tiede 1.3.2018 07:32

© Iiro Jääskeläinen

Vaikka yllättävät juonenkäänteet ovat Hollywood-elokuvien peruselementti, jäi vuonna 2000 ilmestynyt Memento katsojien mieleen todella poikkeuksellisen rakenteensa takia. Mementon katsoja ei jännitä sitä, mitä tarinassa seuraavaksi tapahtuu, vaan sitä, mitä tarinassa on tapahtunut aikaisemmin.

Elokuvan päähenkilö kärsii muistivauriosta, jonka vuoksi hän ei kykene muodostamaan uusia muistoja.

Simuloidakseen muistiongelmaa katsojalle ohjaaja Christopher Nolan päätti kertoa elokuvan käänteisessä järjestyksessä. Jokainen uusi kohtaus tapahtuu aikaisemmin kuin edellinen ja selittää sen, miten päähenkilö päätyi edellisen kohtauksen tilanteeseen.

Elokuvan rakenne on niin poikkeuksellinen, että Aalto-yliopiston tutkijat saivat idean tarkastella sen vaikutuksia katsojan aivoihin.

”Hollywoodin ihmisten innoituksena ovat ilmeisesti olleet potilaat, joilla on häiriöitä aivojen hippokampuksen toiminnassa. Heille ei muodostu uusia pitkäaikaisia muistoja”, sanoo systeemisen neurotieteen professori Iiro Jääskeläinen.

”Aivotutkijana Memento kiinnosti sen vuoksi, että siinä tapahtuu monta kertaa se, että katsoja saa uutta, oleellista informaatiota, joka liittyi edeltäneisiin kohtauksiin elokuvassa. Silloin katsoja aktivoituu hakemaan tietoa muististaan ja tulkitsemaan sitä uudelleen.”

 

Tutkimusryhmä laittoi 25 koehenkilöä katsomaan elokuvaa kytkettynä fMRI-magneettikuvauslaitteeseen. Koehenkilöt eivät olleet aiemmin nähneet Mementoa. Heille näytettiin koko elokuva.

Tutkijat havaitsivat, että Mementossa on yhteensä 15 suurta käännekohtaa, jotka aktivoivat koehenkilöiden aivoja etuotsalohkossa ja päälaella. Nämä alueet liittyvät muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Käännekohtien vaikutus oli lähes identtinen kaikilla koehenkilöillä.

Tutkimuksen vertailuryhmälle elokuvasta näytettiin editoitu versio, jossa kohtaukset oli asetettu kronologiseen järjestykseen. Tämän version katsoneilla aivojen muistiin liittyvät alueet eivät aktivoituneet.

”Yleensä ihmiset muodostavat käsityksen elokuvan juonesta hyvin yksilöllisillä tavoilla. Mementon toistuvat avainkohdat ovat meille tilaisuus vangita katsojien kognitiivinen toiminta, koska he kaikki reagoivat kohtien antamaan informaatioon samankaltaisesti”, kertoo  professori Pia Tikka Tallinnan yliopistosta.

Jääskeläisen mukaan tutkimuksesta ei ole suoraa apua muistisairauksien hoidossa, mutta se edustaa kuitenkin hyödyllistä perustutkimusta, josta voi olla apua tulevaisuuden tutkimusten suunnittelulle.

”Eiväthän nämä tulokset suoranaisesti auta missään Alzheimerin vastaisessa työssä, mutta mitä paremmin ymmärrämme nämä asiat, sitä paremmin voidaan suunnitella tulevaisuuden koejärjestelyjä,” Jääskeläinen sanoo.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin vertaisarvioidussa Neuroimage-lehdessä ja verkossa ScienceDirect-palvelussa.