Suoliston bakteerit säätelevät aivoja ja vaikuttavat jopa tunteisiin

Suoliston häiriintynyt bakteeristo voi olla yhteydessä autismiin.
Tiede 19.5.2014 12:00
Lauri Seppälä
© Pipsa Matikka / Lehtikuva

Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että suolistolla todellakin on oma mielensä.

Kanadalaisen Hamiltonin yliopiston hiiritutkimuksessa selvisi, että ahdistuneilla hiirillä oli erilainen mikrobikanta verrattuna terveisiin hiiriin. Kun tutkijat siirsivät rohkeiden hiirien mikrobiflooraa ahdistuneille hiirille, näistä tuli vähemmän ahdistuneita.

Sama kaava toimi päinvastoin: rohkeista hiiristä tuli arkoja.

Lisäksi selvisi, että aggressiiviset hiiret rauhoittuivat, kun tutkijat muuttivat niiden ruokavaliota tai syöttivät niille probiootteja tai antibiootteja.

Samassa yhteydessä tutkijat mittasivat hiirien aivokemiaa. Muutoksia oli havaittavissa hiirien aivolohkoissa, jotka vastaavat tunteista ja mielialasta. Muutoksia ilmeni myös hermostoon vaikuttavilla osa-aluilla, jotka ovat merkittäviä oppimisen ja muistin kannalta.

Oleellisimpiin kysymyksiin kuuluu, miten suoliston mikrobit kommunikoivat aivoille.

Tutkimusten mukaan hyvin ilmeinen rooli on kiertäjähermolla, joka ulottuu aivoista aina vatsaonteloon saakka.

Irlantilaisen Corkin yliopiston tutkimuksessa hiirien kiertäjähermo katkaistiin. Tämän jälkeen kyseisten hiirien aivot eivät enää vastanneet suoliston muutoksiin.

 

Suoliston bakteerit voivat kommunikoida muillakin keinoin.

Ne kykenevät tuottamaan samoja mielialaan vaikuttavia välittäjäaineita kuin aivotkin: näitä ovat muun muassa serotoniini, dopamiini ja GABA. Esimerkiksi serotoniinin tuotannosta 95 prosenttia on peräisin suolistosta.

Bakteerit voivat jopa luoda omia versioitaan välittäjäaineista.

”Olen havainnut uusia välittäjäaineita, jotka ovat bakteerien tuottamia ja joita ei ole aikaisemmin määritetty”, sanoo Texasin yliopiston farmasian professori Mark Lyte NPR:n haastattelussa.

 

Parhaillaan on käynnissä useampia tutkimuksia, joissa selvitetään probioottien vaikutuksia ihmisten aivotoimintaan.

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa terveet naiset söivät probiootteja sisältävää jogurttia, jonka jälkeen heidän aivonsa kuvattiin. Tutkijoille selvisi, että jogurtin syömisen jälkeen ahdistusta säätelevät aivoalueet olivat vähemmän aktiivisia.

Probiootit vaikuttavat olevan keino myös stressioireilun lievittämiseksi, kertoo Turun yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson. Hän johtaa monipuolista FinnBrain-tutkimusprojektia, jossa selvitetään muun muassa mikrobiston rakenteen vaikutuksia lapsen keskushermoston kehitykseen.

Viitteitä on saatu esimerkiksi siitä, että suoliston häiriintynyt bakteeristofloora olisi yhteydessä autismiin.

”Viimeisimpien tulosten mukaan näyttää siltä, että ainakin Sutterella-bakteeria olisi autististen lasten suolistossa liikaa.”