Kurjuus kulkee geeneissä

Sotalasten stressikin siirtyi jälkipolville perimässä, väittää tutkimus. Epigenetiikka on tieteenala, jolle Darwinin evoluutioteoria ei riitä.

Tiede 25.01.2019 06:00
Teksti Kari Tyllilä kuvitus Vesa Lehtimäki
© Vesa Lehtimäki

Charles Darwin esitti evoluutioteoriansa Lajien synnyssä vuonna 1859, ja siihen on luotettu näihin päiviin asti.

Perinteisen evoluutioteorian mukaan geenit muuttuvat satunnaisten mutaatioiden kautta. Se, joka sopeutuu parhaiten olosuhteisiin, pysyy hengissä ja onnistuu jatkamaan sukua. Näin lajit kehittyvät.

Nyt tieteessä on noussut esiin toisenlainen näkemys, joka työntää Darwinia romukoppaan. Sen mukaan perimään vaikuttavat mutaatioiden ja luonnonvalinnan lisäksi ympäristötekijät. Ne ohjaavat geenien toimintaa – ja niiden vaikutus periytyy.

Uuden tutkimusalan nimi on epigenetiikka. Sen tulokset hämmentävät.

Jo entuudestaan on tiedetty, että aikaisessa kehitys- tai kasvuvaiheessa koettu stressi muuttaa eläimen olemusta ja käyttäytymistä pysyvästi. Raskaana olevan emon kokema stressi näkyy syntyneiden poikasten käyttäytymisessä. Nämä tiedot pätevät myös ihmislajiin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö