Sata vuotta sitten susi haluttiin hävittää kokonaan, nyt eläin on suojeltu – suomalaisten susisuhde muuttuu, mutta pysyy hankalana

Heta Lähdesmäen väitöskirja Susien paikat kartoittaa suomalaisen susisuhteen kehitystä 1900-luvun varrella.
Tiede 4.2.2020 17:28
Susi (Canis lupus) on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.
Susi (Canis lupus) on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. © JUSSI NUKARI / LK

Susi on Suomessa symbolisesti merkittävä eläin. Siitä kertoo vaikkapa käsite susiraja, jolla tehdään erotus ihmisen maailman ja kesyttämättömien korpimaiden välille.

Ajatus susirajasta ja sen myötä susille luontaisesta ja ei-luontaisesta elinalueesta syntyi 1900-luvun aikana, kirjoittaa Heta Lähdesmäki tuoreessa Susien paikat -väitöskirjassaan. Termi on yksi esimerkki siitä muutoksesta, joka suomalaisten suhtautumisessa susiiin tapahtui 1900-luvun aikana.

Vielä 1800-luvulla ja sitä ennen sutta pidettiin Suomessa haitallisena, mutta luontoon kuuluvana metsän eläimenä. Susia kyllä tapettiin, jos ne oleskelivat liian lähellä ihmistä, mutta systemaattiseen lajin tuhoamiseen ei pyritty.

Tämä muuttui 1800-luvun lopulla.

Syynä olivat paljon huomiota herättänet Turun seudun lapsisurmat. Sudet tappoivat tuolloin yli 20 lasta. Surma-aallosta saattoi olla vastuussa vain yksi tai kaksi poikkeuksellista sutta, jotka eivät pelänneet ihmistä.