Sairaalainfektioon kuolee vuosittain 1500 ihmistä

hygienia
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
sairaanhoitaja pesee käsiä

Suomessa havaitaan vuosittain lähes 50 000 sairaalainfektiota. Näistä noin 1 500 johtaa potilaan kuolemaan. Tartuntojen torjumista hankaloittaa muun muassa täpötäysinä pullottavat osastot. Vaarallista bakteeria kantava potilas saakin vain harvoin oman huoneen.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa pöpöt on yritetty pitää loitolla runsaalla käsienpesulla. Sairaalan infektiolääkärin Jukka Lumion mielestä käsienpesu on halpa ja hyvä niksi, mutta se ei yksin riitä.

Jokaisen sairaalan on seurattava sairaalainfektioidensa määrää, mutta tietoja niistä ei tarvitse julkistaa. Lumion mukaan joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Britanniassa laki velvoittaa sairaaloita julkistamaan infektioiden määrät internetsivuillaan.

Vaarallista bakteeria kantavaa potilasta ei aina saa omaa huonetta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Jukka Lumion mukaan sairaalatartuntojen ehkäisyä hankaloittavat muun muassa täpötäysinä pullistelevat osastot.

Lisäksi joillakin osastoilla hoitajia on varsin vähän potilasmäärään verrattuna.

“Olemme tehneet aivan jumalattomasti töitä käsihygienian tehostamiseksi, koska se olisi halpa keino tartuntojen ehkäisemiseksi. Olemme päässeet desinfiointiaineen kulutuksessa luultavasti maailmanennätykseen. Ainoastaan Alko toimittaa Suomessa enemmän alkoholia kuin meidän apteekki”, Lumio vitsailee.

Desinfiointiaineiden lutrauksesta huolimatta sairaalassa vellovaa MRSA-bakteeria ei ole taltutettu. Potilaan saaman infektion hoito voi aiheuttaa sairaalalle jopa 9 000 euron lisäkustannukset.

Ilman MRSA-bakteeria Tampereen yliopistollisessa sairaalassa rahaa olisi säästynyt viime vuonna arviolta 2,5 miljoonaa euroa.

“Sillä rahalla olisi palkattu esimerkiksi vaikka kuinka paljon lisähenkilökuntaa”, Lumio sanoo.

Bakteerit tuodaan kotoa

Sairaalatartunnoiksi luetaan kaikki sairaalahoidon aikana havaitut infektiot, joista ei ole mitään merkkiä potilaan tullessa sairaalaan.

Kansanterveyslaitoksen valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman mukaan Suomessa on lähes 50 000 sairaalainfektiota vuosittain. Näistä noin 1 500 johtaa potilaan kuolemaan.

Lumion mukaan infektion aiheuttavat bakteerit eivät läheskään aina ole sairaalasta peräisin, vaan ne elävät jo valmiiksi potilaan iholla tai nielussa. Esimerkiksi leikkaushaava vain suo bakteereille otollisen maaperän päästä elimistöön.

“Ainoa ero kodin ja sairaalan välillä on se, että sairaalassa on enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Näihin kuuluu esimerkiksi MRSA-bakteeri. Muuten kotona ja sairaalassa on sama määrä samojen lajien bakteereita”, Lumio toteaa.

Lumion mukaan esimerkiksi MRSA-bakteerin antibiooteille vastustuskykyinen muoto onkin varsin visainen pulma purtavaksi. Sen aiheuttamien tautien taltuttamiseksi joudutaan usein käyttämään lääkkeitä, joilla on enemmän haittavaikutuksia kuin tavanomaisilla antibiooteilla.

Tartuntojen määrät julkisiksi?

Kaikki sairaalat ovat velvoitettuja seuraamaan sairaalainfektioidensa määrää. Sairaaloilla ei ole kuitenkaan velvoitetta julkistaa kyseisiä tietoja.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa luvut on viime vuosina julkaistu osana vuosikertomusta. Lumion mielestä kaikkien Suomen sairaaloiden tulisi siirtyä vastaavaan käytäntöön.

Hänen mukaansa joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Britanniassa laki velvoittaa sairaaloita julkistamaan infektioiden määrät nettisivuillaan.

“Suomessa ei ole vielä käyty tällaista keskustelua virallisesti”, useissa asiantuntijaryhmissä mukana oleva Lumio miettii.

Sairaalainfektioiden julkistaminen olisi Lumion mielestä kuitenkin ongelmallista, koska niiden määrä perustuisi edelleen sairaaloiden omiin ilmoituksiin.

Lisäksi lukujen vertailu jopa hyvin samanlaisten sairaaloiden välillä olisi vaikeaa. Lumion mukaan yhdenmukaisesta ilmoituskäytännöstä sopiminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

“Jos se perustuu spontaaniin ilmoitteluun, niin niitä ei ilmoitella kunnolla. Se tiedetään jo useista tutkimuksista. Eikä se ole tahallista salaamista, vaan se vain unohtuu muun työn ohessa”, Lumio arvelee.

MRSA-bakteeri on kallis riesa

* Suomessa todettiin viime vuonna lähes 1 300 MRSA-tartuntaa. Nämä kaikki eivät kuitenkaan johtaneet varsinaiseen infektioon.
* Potilaan riski saada MRSA-tartunta oli viime vuonna Pirkanmaalla kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna.
* Yhden MRSA-bakteerista infektion saaneen potilaan hoitaminen aiheuttaa jopa 9 000 euron lisäkustannukset sairaalalle.
* MRSA-bakteerin aiheuttaman tulehduksen saavat yleisimmin iäkkäät tai erittäin sairaat potilaat.
* Pahimmillaan MRSA-bakteerista alkanut tulehdus voi johtaa hengenvaaralliseen verenmyrkytykseen.
* Viime aikoina MRSA-bakteerin kaltaiseksi riesaksi on noussut myös clostridium difficile -bakteeri. Se aiheuttaa potilaalle kovan ripulin.

Teksti Terhi Leiniö (STT)

Kuva Matti Björckman / LK