Pillereistä haetaan lisäpotkua aivoille: lääkkeiden ja piristeiden käyttö töissä ja opinnoissa on yleistynyt
Lääkkeitä ja piristeitä käytetään suorituskyvyn parantamiseen, vaikka todisteet toimivuudesta ovat heikkoja.
Lääkkeiden tarkoituksena on palauttaa sairaan terveys lähemmäs perustasoa. Yhä useammat ihmiset kuitenkin hakevat pillereistä ylimääräistä potkua, jolla kasvattaa tehokkuutta töissä ja opinnoissa.
Tuoreessa kyselytutkimuksessa tuhansilta ihmisiltä 15 eri maassa tiedusteltiin, ovatko he käyttäneet lääkkeitä tai piristeitä terävämmän älyn tavoitteluun, kertoo Nature-lehti.
14 prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä lääkkeitä keskittymiskyvyn tai kognitiivisten kykyjen tehostamiseen vähintään kerran kuluneen vuoden aikana. Kun vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2015, ”älylääkkeitä” kertoi käyttäneensä vain viisi prosenttia vastaajista.
Kaikkein yleisintä käyttö oli Yhdysvalloissa, jossa kolmannes vastaajista kertoi käyttäneensä aineita ainakin kerran kuluneen vuoden aikana.
Älylääkintä on ollut yleistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa jo pitkään, mutta viime vuosina kasvu on ollut voimakasta myös Euroopan maissa. Ilmiön yleistymistä havaittiin muun muassa Ranskassa, Britanniassa, Alankomaissa ja Irlannissa. Suomi ei ollut mukana 15 maan aineistossa.
Tutkijoiden mukaan vapaaehtoiseen kyselytutkimukseen vastasivat todennäköisimmin ihmiset, jotka olivat jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta, mikä saattaa ylikorostaa älylääkkeitä käyttävien osuutta.
Vuoden 2017 tutkimuksen noin 30 000 ihmisen otanta oli myös pienempi kuin vuonna 2015, jolloin vastaajia oli lähes 80 000.
Noin puolet kertoi saavansa lääkkeensä ystäviensä kautta.
Keskittymiskyvyn ja älyn tehostamiseen käytetään useimmiten lääkkeitä, jotka on alun perin suunniteltu tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n hoitoon. Myös piristeenä toimiva modafiniili on suosittu valmiste.
Lääkkeitä käyttävistä vastaajista noin puolet kertoi saavansa lääkkeensä ystäviensä kautta. Osa sai lääkkeensä perheenjäseniltä tai ostamalla niitä kauppiailta verkossa. Vain 4 prosentilla oli käyttämäänsä lääkkeeseen resepti.
Toistaiseksi tutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, parantavatko lääkkeet ja piristeet todella kognitiivisia toimintoja, Nature-lehti kertoo.
Joidenkin tutkimusten mukaan osasta lääkkeistä tai piristeistä voi olla tilapäistä hyötyä tietyissä yhteyksissä. Esimerkiksi kirurgien on havaittu hyötyvän modafiniilista.
Myös eri maiden asevoimat ovat tutkineet modafiinin hyötyjä sotilaskäytössä. BBC uutisoi vuonna 2006 Britannian asevoimien hankkineen modafiniilipillereitä varastoon, mutta tiettävästi ainetta ei ole taistelukentillä käytetty.
Lääkärit eivät suosittele tällaisten piristeiden käyttöä. Modanifiilin tunnettuja sivuvaikutuksia ovat iho-ongelmat ja erilaisten neuropsykiatristen sairauksien riskin kasvaminen, varoitti Euroopan lääkevirasto vuonna 2010.
Uuden tutkimuksen tekijöiden mukaan aineiden ongelmakäyttö pysyy usein piilossa.
”Merkittävä löytö tutkimuksessamme oli se, että kolmannes aineita näihin tarkoituksiin käyttävistä haluaisi vähentää niiden käyttöä, mutta eivät ole hakemassa apua”, tutkimusartikkelissa kirjoitetaan.
Erilaisten kemiallisten yhdisteiden käyttö ajattelun tehostamiseen on suosittua omaa suorituskykyään parantelevien biohakkerien keskuudessa. Harrastelijat pyrkivät parantamaan omien kehojensa toimintaa kemian ja tieteen keinoin.
Eräs viime vuosina suosiotaan kasvattanut menetelmä on psykoaktiivisen LSD-huumeen käyttö hyvin pienissä annoksissa, mikä käyttäjien mukaan johtaa kasvaneeseen vireyteen ja tehokkuuteen.
Lääkkeiden ja piristeiden käyttöä koskeva tutkimusraportti ilmestyi kesäkuussa tiedejulkaisussa International Journal of Drug Policy.