”Päätös sektiosynnytyksestä kuuluu lääkärille, ei potilaalle”

Tiede 27.2.2010 14:00

Keisarileikkaus aiheuttaa neljä kertaa useammin vakavia komplikaatioita kuin alatiesynnytys, muistuttaa Nanneli Pallasmaa.

Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Nanneli Pallasmaa lisäisi synnytysturvallisuutta henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella. Kuva Pasi Leino

Suomessa syntyy keisarileikkauksella noin 17 prosenttia lapsista. Se on kansainvälisesti verrattuna keskimääräistä vähemmän. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Nanneli Pallasmaa, miksi meillä vastustetaan leikkauksia?

”Ei leikkauksia vastusteta, jos niille on lääketieteellinen peruste. On tilanteita, jolloin sektio on suositeltavampi kuin alatiesynnytys. Oleellista on se, että oikeat potilaat leikataan eli ne, jotka siitä hyötyvät. WHO:n arvion mukaan näitä tapauksia on 10-15 prosenttia synnytyksistä.”

Milloin sektio on perusteltu?

”Leikkauksen perusteena voi olla esimerkiksi istukan hankala kiinnittyminen, lapsen hapenpuute tai väärä asento tai äidin sairaus. Tilanteen arvioiminen on synnytyslääkärin tehtävä.”

Eikö riitä, että äiti haluaa päättää omasta synnytyksestään?

”Leikkaukseen ryhtymistä ei voi jättää maallikon päätettäväksi. Sektio on riskeiltään verrattavissa mihin tahansa suureen leikkaukseen. Siihen liittyvät vielä raskauden tuomat lisäriskit: lisääntynyt verenvuoto, veritulppataipumus ja lapsiveden mentyä kohonnut tulehdusriski.”

”Usein luullaan, että riskit eri synnytysmuodoissa ovat suunnilleen samat. Tämä ei pidä paikkaansa. Äitien kuolleisuus keisarileikkauksien yhteydessä on kansainvälisten tutkimusten mukaan nelinkertainen normaalisynnytyksiin verrattuna. Myös Stakesin kanssa tekemäni tutkimus osoitti, että keisarileikkauksissa on Suomessakin vakavia, henkeä uhkaavia komplikaatioita noin neljä kerta enemmän kuin alatiesynnytyksissä.”

Eikö myös alatiesynnytykseen liity riskejä?

”Synnytyksiin liittyy aina riskejä synnytystavasta riippumatta, vaikka Suomen äitien ja vastasyntyneiden kuolleisuus on maailman matalimpien joukossa. Useiden tutkimusten mukaan alatiesynnytyksen komplikaatiot ovat lievempiä ja niitä on vähemmän.”

Vähätelläänkö meillä äidin pelkoa?

”Ei pitäisi vähätellä. Synnytys pitää ehdottomasti suunnitella yhteisymmärryksessä synnyttäjän kanssa. Synnytyspelkoja käsitellään hyvällä menestyksellä pelkopoliklinikoilla, mutta aina se ei onnistu. Tällä hetkellä noin 18 prosenttia suunnitelluista sektioista tehdään synnytyspelon vuoksi.”

Yhdysvalloissa noin kolmannes ja esimerkiksi Italiassa lähes puolet lapsista syntyy sektiolla. Miksi?

”Joissain maissa vallitsee yksityislääkärikulttuuri, joka suosii leikkauksia. Lääkärille ne ovat helpompia ja monissa maissa taloudellisesti kannattavampia kuin pitkien ja arvaamattomien alatiesynnytysten hoitaminen. Lääketieteellisesti se ei ole perusteltua. Se että naiset saavat vapaasti päättää synnytystavastaan, ei minusta ole naisen arvostusta vaan välinpitämättömyyttä.”

Miten synnytysturvallisuutta voisi vielä parantaa?

”Se ei tapahdu ainakaan sektioita rutiininomaisesti lisäämällä. Tärkeää on synnytyksiä hoitavan henkilökunnan jatkuva kouluttautuminen.”

Kuka?

  • Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Nanneli Pallasmaa tekee väitöskirjaa synnytystapojen vaikutuksesta äidin synnytyskomplikaatioihin.
  • Suomessa ei ole aiemmin vertailtu laajemmin eri synnytysmuotojen riskialttiutta.
  • Suomalaisista sairaaloista koottu tuore aineisto osoittaa, että keisarileikkausten jälkeen 27 prosenttia naisista saa komplikaatioita. Näistä 10 prosenttia on vakavia ja 2 prosenttia henkeä uhkaavia.